Kurikan Korvenkävijät

PartioWiki

Kurikan Korvenkävijät
Perustiedot
Perustettu:	20. huhtikuuta 1945
Jäsenmäärä:	110 henkilöä
Lyhenne:	KKK
Toiminta-alue
Toiminta-alue:	Kurikka
Partiopiiri:	Etelä-Pohjanmaan Partiolaiset
Taustayhteisö:	Kurikan seurakunta
Tunnukset
Huivi
Huivin reunassa on kapea harmaa nauha. Vihreässä harmaareunaisessa merkissä on harmaa rattaanpyörä.

Partiopaita
Sininen

Lippukunta toimii Kurikassa ja se on perustettu vuonna 1945. Aikaisemmin pojilla oli Kurikan Korvenkävijät -niminen lippukunta, jonka nimessä on haluttu korostaa retkeilyä. Tyttöjen lippukunta oli Vihurin Tytöt, jonka nimi tuli lakeuden vihurista. Lippukunnat yhdistettiin vuonna 1977 ja silloin oltiin mieltyneempiä poikien nimeen.

Molemmat lippukunnat perustettiin yhteiskoulun oppilaiden toivomuksesta, mutta toiminta laajeni nopeasti muidenkin koulujen oppilaiden keskuuteen ja sivukylille. ensimmäisinä lippukunnanjohtajina toimi yhteiskoulun lehtoreita.

Tytöillä toiminta on ollut tasaisempaa kuin pojilla, joiden toiminta oli lähes sammuksissa 50-luvulla ja 60-luvun alussa. 60-luvulla poikien toiminta vilkastui Hevonharjun majan rakentamisen ansiosta. 80-luku on ollut vilkkaan toiminnan aikaa, vaikka poikia on ollut vähän mukana.

^[1]

Lippu

Lipun on suunnitellut toimikunta, johon kuului mm. Tellervo Beloff, Terttu Hyvärinen ja Ritva Järvinen, Maija Myllykosken idean pohjalta keväällä 1985. Se on naulattu ja vihitty 17.11.1985. Neliömäisessä lipussa on vanhat Korvenkävijäin värit: harmaa ja metsänvihreä. Yläosa on harmaa, alaosa vihreä. Siinä on kuusikoro (neljä kuusta kuvaavat lpk:n neljää vuosikymmentä, jotka tulivat täyteen, kun uusi lippu saatiin; metsä eli korpi on lakeuden taivaanrannalla). Alaosassa on harmaa kuusipuolainen kärrynpyörä (Kurikka on vanha kärrypitäjä - pyörät vievät eteenpäin). Lipputanko on puinen ja sen päässä on SP:n nykyinen merkki.^[1]

Huivi

Huivin on suunnitellut toimikunta: Tellervo Beloff, Terttu Hyvärinen, Ritva Järvinen ym. Maija Myllykosken idean pohjalta vuonna 1985 ja se on otettu käyttöön saman vuoden keväällä. Sinisen huivin kärjessä on vihreä nelikuusikko, jonka keskellä on harmaa kärrynpyörä. Ympäri huivin on harmaa puoli senttiä leveä reunus. Huivin symboliikka on sama kuin lipussa. Aluksi huivin sai vasta vartiolaisena, mutta ommeltavien merkkien myötä se on saatu kaikille.^[1]

Perinteet

Lupauksenanto on kirkossa 23.4. yrjönpäiväjuhlan yhteydessä. Muistelemispäiväjuhla on joka vuosi. Sitä vietetään samalla Wäinö-Aino -juhlana (Kalevalan päivä), joka syntyi 70-luvulla johtajien kuvaelman yhteydessä. Epävirallinen yrjönpäivän tilaisuus on Höpö-höpö -juhla illalla, jolloin syödään aina syntymäpäiväkakkua. Lippukuntalehti Lippis on ilmestynyt silloin tällöin 70-luvun lopulta, 80-luvulla säännöllisemmin. Vj:t toimittavat sen ja kirjoittavat vartioiden juttuja siihen. Perinne on "Pienet isot" ja "Isot pienet" ja se, että vj-huoltoa hoidetaan parina viikonloppuna vuodessa: vj-yöretki, isot johtajat passaavat. Jo 10 vuotta täyttänyt perinne on syksyinen palvelutempaus vanhuksille nk. kirkkoherran kiitospäivä (se syntyi Maija Myllykosken ideana partiota tukeneen kirkkoherran siirtyessä eläkkeelle). Pääsiäiskokko järjestetään toisen majan lähellä partiolaisille ja läheisen kylän asukkaille, jotka odottavat sitä aina innolla (idean on keksinyt Helena Merisaari).

Yleisesti lippukunnan perinteet ovat suhteellisen nuoria, 70- ja 80-luvulla syntyneitä, aina ei edes luojaa kovin tarkasti tiedetä, vaan ajatus on kypsynyt joukossa. Eräs periaate, joka voisi olla perinne on pyrkimys pitää kesäleiri mahdollisimman pitkälle korpi- ja rakennusleirinä. Tapa on myös, että alkukesän sudenpentuleirillä on apuohjaajina sen kevään vj-kurssilaiset.

^[1]