Kauhajoen Kytöveikot

PartioWiki

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kauhajoen Kytöveikot
Perustiedot
Tyyppi: yhteislippukunta
Perustettu: 1933
Jäsenmäärä: 88 henkilöä
Lyhenne: KKV
Kieli: suomi
Toiminta-alue
Toiminta-alue: Kauhajoki
Kotikunta: Kauhajoki
Alue: Suupohja
Partiopiiri: Etelä-Pohjanmaan Partiolaiset
Järjestö: Suomen Partiolaiset
Toimipaikat
Kämppä: Veikkola
Tunnukset
Huivi
Huivissa musta-valkoinen reunanauha.
Kuva:Kauhajoen_kytoveikkojen_huivi.gif
Partiopaita
Sininen
WWW-sivut
http://www.saunalahti.fi/retki/kkv/

Lippukuntamme kuuluu Etelä-Pohjanmaan partiopiiriin (EPP). Lakeuksien reunalla sijaitsevalla Kauhajoella partiotoimintaa on järjestetty virallisesti vuodesta 1933. Kauhajoen Kytöveikot on yhteislippukunta, jossa on jäseniä tällä hetkellä 88. Vartioita on kolme samoin kuin laumojakin.

Sisällysluettelo

Historia

Kauhajoella on ollut partiotoimintaa jo vuodesta 1917 lähtien. Silloin innokkaat pojat perustivat vartioita, jotka retkeilivät lähialueilla ja pitivät kokouksiaan poikien kotona. Rekisteröity partiolippukunta perustettiin 1918. Lippukunnan nimi ehti vaihtua moneen kertaan, kunnes vuonna 1953 otettiin käyttöön Kauhajoen Kytöveikot.

Kauhajoen partiotoiminnan perustamisvuotena pidetään kuitenkin vuotta 1933, jolloin perustettiin Kauhajoen ensimmäinen tyttölippukunta. Partiojohtaja Anna-Liisa Mannila kävi paikkakunnalla 29.-31.11.1933 ja perusti lippukunnan. Lippukuntaan liittyi silloin 44 tyttöä ja kaksi opettajaa. Lippukunnan nimeksi ehdotettiin silloin Kauhajoen Eräsiskoja, mutta koska Eräsiskot -niminen lippukunta oli jo olemassa, päätettiin nimeksi ottaa Kauhajoen Kytösiskot. Marraskuun 5. päivänä 1933 lippukunta hyväksyttiin Suomen Partiojärjestöön. Nimeksi valittiin Kauhajoen Kytösiskot. Partiotoiminta oli tuolloin vilkasta, mutta ajoittainen johtajapula vaikutti toiminnanlaatuun. Toiminta lakkasi sodan ajaksi, viimeinen partiokokous pidettiin vuonna 1938.

Sodan jälkeen uinuvaa lippukuntaa heräteltiin henkiin vuonna 1949. Lippukunta hyväksyttiin entisellä nimellä Suomen Partiojärjestöön 21.4.1949. Vuosina 1957-58 oli yhteistoimintaa Kauhajoen Kytöveikko-lippukunnan kanssa. Yhdessä järjestettiin muun muassa puurojuhlia ja piirileiri Nummijärvellä heinäkuussa 1959. Tänä aikana toiminta vakiintui ja lippukunnalle saatiin oma lippu.

Lippukunnan toimintaan vaikutti edelleen johtajapula aika ajoin. Esimerkiksi vuonna 1964 toiminta lakkasi kokonaan. Uusi vaihe alkoi kuitenkin melko pian ja lippukunta heräsi jälleen henkiin. 1970-luvulla alkoi lippukunnassa tonttutoiminta.

Yhteistoiminta tyttölippukunnan ja poikalippukunnan välillä oli ollut vilkasta jo monen vuoden ajan. Lippukunnat yhdistyivät 24.10.1977 ja nimeksi valittiin Kauhajoen Kytöveikot ry. Yhdistymisen seurauksena hyväksyttiin yhteislippukunnan säännöt.

Lippukunnan jäsenmäärä on vaihdellut 36-200 partiolaisen välillä. Tällä hetkellä jäsenmäärämme on 88.

Huivi

Huivin ovat suunnitelleet Silja ja Paula Leppänen vuonna 1976. Se on otettu käyttöön 2.4.1977. Huivi on sininen ja sen reunassa on musta ja valkoinen nauha, valkoinen ulompana. Värit otettiin lipusta ja viiristä. Huivi suunniteltiin aluksi pojille, mutta siitä tuli yhteinen tyttö- ja poikalippukuntien yhdistyttyä.

Lippu

Lipun on suunnitellut Matti Somppi. Se on otettu käyttöön 2.2.1966. Lipun lahjoitti Rotary-rouvat. Lipussa on tangosta suuntautuva valkoinen kolmio, jonka yläpuoli on sininen ja alapuoli musta. Kolmiossa on sininen lilja.[1]

Viitteet


{{{kuvankoko}}}
Tämä lippukuntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa PartioWikiä laajentamalla artikkelia.

Pohjanmaan Partiolaiset

Lehti

Lippukunnat

Ahjopartio | Alavieskan Partioveikot | Alavuden Eräveikot | Eräkurjet | Eräveijarit | Evipartio | Haapajärven Eräpartio | Haapaveden Salopartio | Halkokariset | Hanhikiven Kiertäjät | Het-Partio | Härmän Tähystäjät | Himangan Nuotioveljet | Ilkan Partiolaiset | Illinkiertäjät | Isojoen Metsätorrooset | Jurvan Saloveikot | Kannuksen Korvenkävijät | Kauhajoen Kytöveikot | Kauhavan Erä-Versot | Kaustisen Kallionkoluajat | Kelopojat | Keskipisteen Kairankävijät | Kiimingin Virkut | Kokkolan Suuntaveljet | Kokkopartio | Kokko-Pojat | Kokko-Tytöt | Koskenkotkat | Koskiveikot | Kristiinan Havukat | Kuortaneen Kuismat | Kurikan Korvenkävijät | Kuusamon Tunturisiskot ja Veikot | Kälviän Metsäveikot | Käylän Kiehiset | Laihian Eräpojat ja Tytöt | Lakeuden Eräpartio | Lakeuden Haukat | Lakeuden Kärpät | Lakeuden Vartijat | Lapuan Kelo-Versot | Lestijärven Lepakot | Limingan Niittykärpät | Liungilan Eränkävijät | Lohtajan Teiskuveljet | Maalahden Muurahaiset | Markki-Partio | Merijärven Tervanpolttajat | Merituuli | Muhoksen Metsänkävijät | Nivalan Partio | Oulun Metsänkävijät | Oulun Pihka-Versot | Oulun Suuntaveljet | Oulun Valppaat | Oulunsalon Norret | Parran Haltiat | Pateniemen Polunpolkijat | Peräseinäjoen Susipartio | Pohjan Ilves | Pohjan Veikot | Pohjolan Pirteät | Putaan Vilkkaat | Pyhännän Kairankotkat | Raudaskylän Ristilukit | Reisjärven Hongankolistajat | Rämeen Rämpijät | Salmen Samoajat | Saloisten Sirkat ja Sudet | Samposet | Sarka-Versot | Sievin Samoojat | Simpsiön Karhut | Simpsiön Siskot | Soinin Suopöllöt | Soopa | Suomi-Weikot | Suomuuraimet ja Sutipurikat | Suotarpojat | Taivalkosken Koskenkotkat | Tasangon Talvikit | Tervapartio | Tervastuli | Toho-Taivaltajat | Toimarit | Tulikokot | Tyrnävän Mustavarikset | Vaasan Metsäveikot | Vaasan Partiotytöt | Vaasan Siniset Partiopojat | Vaasan Siniset Partiotytöt | Vainion Vesat | Valkeavuoren Urasiskot ja Veljet | Vetelin Koskenkävijät | Viessojat | Vihannin Vehkat | Vimpelin Villikehrät | Vähänkyrön Eränkävijät | Vääräjoen Vartijat | Ylihärmän Partiolaiset | Ähtärin Eräveikot

Henkilökohtaiset työkalut