Liedon Eränkävijät
PartioWiki
| Liedon Eränkävijät | |
|---|---|
| Perustiedot | |
| Tyyppi: | eräpartiolippukunta |
| Perustettu: | 2. syyskuuta 1974 |
| Jäsenmäärä: | 350 henkilöä |
| Lyhenne: | LEK |
| Lehti: | Liedon Eränkävijät |
| Toiminta-alue | |
| Kotikunta: | Lieto |
| Alue: | Altti |
| Partiopiiri: | Varsinais-Suomen Partiopiiri |
| Taustayhteisö: | Liedon Liesa -85 ry |
| Toimipaikat | |
| Kolo: | 7 koloa (Nuortentalo, Parman hiihtomaja, Ketunkolo, Yliskulman koulu, Saukonojan koulu, seurakunnan kerhotilat ja Tammikallion seurakuntakoti) |
| Kämppä: | Liesan maja |
| Tunnukset | |
| Huivi | |
| suomenlipunsininen, takakolmioon ommellaan Liedon Eränkävijöiden huivimerkki. | |
| |
| Partiopaita | |
| Ruskea | |
Partiolippukunta Liedon Eränkävijät (LEK) on tarjonnut erähenkistä partiotoimintaa jo vuodesta 1974.
Sisällysluettelo |
Historiaa
Ensimmäiset maininnat partiotoiminnasta Liedossa ovat jo vuodelta 1919. Liedon Pääskyt, Liedon Huuhkajat sekä Loukinaisten Partiopojat puolestaan kokoontuivat 1950-luvulla.
Liedon Eränkävijöiden virallinen perustamiskokous oli 2.9.1974, jolloin nuorisotyönohjaaja Seppo Mikkonen johdolla aloitettiin partiotoiminta pitkän tauon jälkeen. Liedon Eränkävijät oli alkuun poikalippukunta. Koska yhteistyö oli alusta asti varsin tiivistä, päätettiin Liedon Erätytöt yhdistää lippukuntaan vuonna 1978.
1985 LEK sai vahvistusta taustajoukoikseen, kun lippukunnan tukiyhdistys Liedon Liesa perustettiin. Liesan suurin voimainponnistus alkoi 1989, kun Liesan majan peruskivi muurattiin. Vuonna 1993 valmistunut maja on yksi lietolaisen retkeilytoiminnan kulmakivistä.
Perinteet
Liedon Eränkävijöillä on joukko omia perinteitä, jotka erottavat heidät muista lippukunnista. Näkyvimpiä ja tunnetuimpia lienevät ruskea partiopaita koko lippukunnalla sekä vuosittainen pattinkikisa.
Ruskea partiopaita
Liedon Eränkävijöissä ruskeaa paitaa käyttävät sekä tytöt että pojat. Ruskeisiin partiopaitoihin pukeutuvat tytöt ovat melko harvinainen näky koko Suomessa.
Omat ansiomerkit
Lippukunnalle perustettiin oma ansiomerkki 20. toimintavuoden kunniaksi. Pronssisen pöpelikön, Hopeisen havukon tai Kultaisen kuusikon voi ansaita sellainen lippukuntalainen, joka vuodesta toiseen osallistuu aktiivisesti lippukunnan toimintaan.
Barettivaellus
Lekkiläisten perinteistä vanhimpia on salamyhkäinen barettivaellus. Vaellukselle saa osallistua 17 vuotta täyttänyt lekkiläinen. Vaelluksen läpäistyään lippukuntalaisella on oikeus käyttää barettia ja siihen kuuluvaa partioliljaa osana partioasua. Baretit jaetaan perinteisesti joulujuhlassa.
Pattinkikilpailu
Traditioista ehkä hullunkurisin on pattinkikilpailu. Kisan tarkoituksena on siirtyä päivän aikana yksin, pareittain tai jopa kolmen hengen ryhmissä lähtöpisteestä maaliin kantamalla parimetristä "kakkosnelosta". Kisailijat saavat taittaa taivalta ainoastaan jalkaisin. Matkaa hankaloittavat autoilla ja polkupyörillä kulkevat, radiopuhelimilla ja saksanpaimenkoirilla varustautuneet etsijät. Mikäli kisaaja(t) jäävät kiinni etsijöille, sahataan pattingista pätkä pois riippuen kiinnijäämispaikasta. Pattinki on uinut usein Aurajoessa ja onpa joskus pikkuveljiäkin värvätty juoksentelemaan pelloilla lauta olalla etsijöiden hämäämiseksi.
Sudenpentujen riihitys
Liedon Eränkävijöissä sudenpennutkin kokoontuvat keväisin kertaamaan vuoden mittaan opittuja taitoja riihityksen, eli luokkasuorituksen, pariin.
Tausta- ja tukiyhteisöt
Liedon seurakunta
Liedon seurakunta on alusta asti toiminut lippukunnan taustatukena. Seurakunta tukee lippukuntaa tarjoamalla muun muassa toimitiloja ja taloudellista avustusta.
Liedon Liesa -85 ry
Liedon Liesa -85 ry on perustettu vuonna 1985 tukemaan Liedon aktiivista partiotoimintaa. Yhdistyksen nimessä sana "Liesa" tarkoittaa hirsirakennuksen kahden alimman hirren liitosta.
Liesan näkyvin tukimuoto on Liedon Vintalassa sijaitseva partiomaja, joka vihittiin virallisesti käyttöön 25.5.1993. Myöhemmin majan ympäristöön on noussut varastorakennus, kiintolaavu ja pajarakennus.
Liesa tukee lippukuntaa paitsi ylläpitämällä majaa ympäristöineen, myös myöntämällä tukea varustehankintoihin sekä osallistumalla erilaisiin tapahtumiin huoltojoukoissa.
Partioäidit
Partioäidit perustettiin, jotta äidit voisivat tukea paremmin partiotyötä ja samalla myös itse tutustua partiotoimintaan lähemmin. Vuosien mittaan äidit ovat muun muassa järjestäneet runoiltoja, osallistuneet partiotaitokisoihin sekä kokeilleet melontaa saunaillan yhteydessä. Lippukuntalaisten mielestä parasta antia partioäitien toiminnassa lienevät paraatin jälkeen tarjoiltavat herkulliset munkit.
Ansiomerkit | Kilpailut | Lehti | Piirileirit | Tukisäätiö
Altti | Kaakkois-Turku | Kaarina | Koillis-Turku | Leijankorpi | Lounais-Turku | Luoteis-Turku | Maarian Partioyhtymä | Pohjoiskulma | Rannikkoseutu | Salo | Saviseutu
Ahertajat | Alastaron Jyväset | Auran Eräkurjet | Auran Tytöt | Auran Tähti Pojat | Hakkistytöt | Halikon Siniset | Henrikin Tapulitytöt | Hirvensalon Eräpojat | Ilpoisten Vuorenkävijät | Jokikylän Pojat | Kaarinan Korpiklaani | Kaarinan Ristiritarit | Kaarinan Sädetytöt | Kairankiertäjät | Kakskerran Kaksoispiste | Kiikalan Kelopartio | Kolkankävijät | Koroisten Ritarit | Koroisten Sarpiot | Kosken Kerkät | Kupittaan Henrikinpojat | Kustavin Merikotkat | Kuusenkävyt | Kuusiston Linnanyrjänät | Kyrön Kiurut ja Kokot | Laitilan Eräsissit | Laitilan Lumikit | Leirisiskot | Liedon Eränkävijät | Littoisten Pirtapiiat | Loimaan Nuotioloimut | Loimaan Saviset | Lokalahden Erälokit | Louhen Tytöt | Lähteen Tytöt ja Pojat | Lätynkääntäjät | Maarian Kämmekät | Maarian Tähkät | Marjatat | Marttilan Martit | Maskun Hemmingin Pojat | Maskun Hemmingin Tyttäret | Mellilän Menninkäiset | Merenkävijät | Merimaskun Reimarit | Mietoisten Kolopuutintit | Mikaelin Sinikellot | Mikon Pojat | Mustavuoren Sissit | Muurlan Muurahaiset | Mynämäen Maahiset | Naantalin Siniset | Nousiaisten Henrikin lippukunta | Nuotiotytöt | Paraisten Merikotkat | Partio-Puhurit | Perttelin Piketit | Piikkiön Tammipartio | Puhurin Pojat | Pyhän Laurin Ritarit (V-SP) | Pyhärannan Korpiankkurit | Pöytyän Pöllöt | Raision KilliNallit | RajakivenKiertäjät | Rantakaarinat | Ruskon Maunun-Partio | Rymättylän Märssyvahdit | Salon Eränkävijät | Salon Leiriveikot | Sauvojapojat | Suomusjärven Mesoliitit | Tarvan Tapiot | Tavastin Liljat | Toivon Erätytöt | Tornikotkat | Tornipääskyt | Tupshaukat | Turun Eränkävijät | Turun Meripeikot | Turun Metsänkävijät | Turun Mikaelin Siniset | Turun Partio-Sissit | Turun Sinikotkat | Turun Suuntaveljet | Turun Tähti-Tytöt | Turun Versot | Tuulihaukat | Uudenkaupungin Merihait | Vaakun Vartijat | Vahdon Korvenkävijät | Varsinais-Suomen Samoilijat | Vehmaan Lustaset | Yläneen Korpijunkkarit | Ypäjän Eränkävijät


