Verneri Louhivuori

PartioWikistä
Versio hetkellä 18. huhtikuuta 2006 kello 20.38 – tehnyt Aake (keskustelu | muokkaukset)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Verneri Isohukka Louhivuori
s. 31.5.1886 - k. 27.11.1980
Lippukunnat
Lippukunta 1 (1910-1974)
Lippukunta 2 (1974-1984)
Tärkeimmät tehtävät
Viiden tähden kenraali (1910-1974)
A.P.I.N.A (1969)
Kuva
Mallikuva.gif

Rovasti Antti Niilo Verneri 'Isohukka' Louhivuori (vuoteen 1905 'Lohtander') oli legendaarinen partiohahmo. Hän syntyi 31.5.1886 Kuopion maalaiskunnassa sahanhoitaja Mikael Lohtanderin ja käsityönopettaja Anna Karoliina Savolaisen lapsena. Louhivuori tuli ylioppilaaksi Mikkelin lyseosta 1904 ja suoritti teologian lopputukinnon Helsingin yliopistossa 1908. Valmistumisensa jälkeen hän toimi Kuopion maalaiskunnassa ja Varkaudessa. Avioliiton Louhivuori solmi vuonna 1917 Ilta Maria Mustalan kanssa.

Verneri Louhivuori vaikutti elämänsä aikana monella sektorilla. Hän mm. oli perustamassa [ensimmäistä sotilaskotia].

Isohukka kuoli 27.11.1980 Helsingissä.

Tehtävät

  • 1917 Ensimmäisen valtakunnallisen partiojärjestön, Suomen Partioliiton presidentti
  • 1918 HNMKY:n pääsihteeri

Kunnianosoitukset

  • 1926 Hopeasusi nro. 1
  • 1940 Kultajoutsen, Partiotyttöjen korkein mitali. "Louhisusi" oli yksi kolmesta miehestä, jolle se myönnettiin.
  • 1947 Suurmänkijä nro 7. Louhivuori oli ensimmäinen (kenties jopa ainoa) tämän arvonimen saaja, joka ei kuulunut Metsänkävijä- lippukuntaan.

Suomen Partiolaisilla on "Louhisuden" nimeä kantava ansiomerkki, "Louhisuden Solki". Solki voidaan luovuttaa ansioituneelle vartion- tai venekunnan johtajalle.

Julkaisut

Verneri Louhivuori kirjoitti teoksia paitsi omalla nimellään, myös nimimerkeillä "Antti-setä", "Mikonpoika" ja "Seppä".

  • Kirja: Kirjannimi. 1998. Kustantaja.
  • Kirja: Hiiriläisten perhe. Karamelluriuksen ja Pulluriuksen ja muiden hiirenpoikasten vaiheista. Pikku pojille ja tyttösille kertonut Antti-setä.. Helsinki 1928. Otava.
  • Kirja: Pyhiä seikkailuja. Varhaisnuorisolle. Helsinki 1931. Otava.
  • Kirja: Rehti mies eli Jussi Variksen seikkailuja Suomessa ja Venäjällä. Porvoo 1933. WSOY.
  • Kirja: Urkkijat kintereillä. Jussi Variksen seikkailuja Suomessa ja Venäjällä. II. Porvoo 1934. WS.
  • Kirja: Samppa ja me. Koululaiskertomus routavuosilta. Porvoo 1936. WSOY.
  • Kirja: "- niinkuin mekin annamme anteeksi". Pienoisromaani vuosisadan vaihteen ajoilta. Helsinki 1955. Kirjapaja.

On kirjoittanut myös tietokirjallisuutta, lehtiartikkeleita ja suomennoksia.


Sitaatteja

  • Kukapa nykyajan poika ei eräretkeilystä nauttisi
  • Kerranhan täällä eletään

Hauskoja tarinoita

Iltanuotiolla

Kerran Partionimi iltanuotiolla..

Leirillä vuonna 1943

Partionimi sanoi, että .. jolloin...

Lähteet