Ero sivun ”Verneri Louhivuori” versioiden välillä
(kp) |
|||
Rivi 51: | Rivi 51: | ||
* Saksan Partiolaisten kiitollisuudenmerkki | * Saksan Partiolaisten kiitollisuudenmerkki | ||
* [[1966]] Otettiin käyttöön "Louhisuden" nimeä | * [[1966]] Otettiin käyttöön "Louhisuden" nimeä kantava ansiomerkki [[Louhisuden solki|Louhisuden solki]]. Solki voidaan luovuttaa ansioituneelle vartion- tai venekunnan johtajalle. Merkki julkaistiin Louhisuden 80-vuotissyntymäpäiväjuhlan kunniaksi 31.5.1966. | ||
Louhisuden merkit ovat nykyään osa [[Suomen Partiomuseo]]n kokoelmia. | Louhisuden merkit ovat nykyään osa [[Suomen Partiomuseo]]n kokoelmia. |
Versio 21. maaliskuuta 2007 kello 15.35
Verneri "Louhisusi", "Pöpö" Louhivuori | |
s. 31.5.1886 - k. 27.11.1980 | |
Rovasti Antti Niilo Verneri 'Louhisusi' Louhivuori (vuoteen 1905 Lohtander) oli legendaarinen partiohahmo. Hänen voitaneen sanoa olleen ensimmäisiä partiosta kiinnostuneita suomalaisia. Myöhempien ansioidensa tukemana hän on noussut partioliikkeen isäksi Suomessa. Louhivuorta on kutsuttu jopa 'Suomen Baden-Powelliksi'.
Verneri Louhivuoren partionimi oli alkujaan Pöpö. Louhisusi- nimi vakiintui sen jälkeen, kun hän oli vuonna 1926 saanut SPJ:n uuden Hopeasusi- kunniamerkin.
Hän syntyi 31.5.1886 Kuopion maalaiskunnassa sahanhoitaja Mikael Lohtanderin ja käsityönopettaja Anna Karoliina Savolaisen lapsena. Louhivuori tuli ylioppilaaksi Mikkelin lyseosta 1904 ja suoritti teologian lopputukinnon Helsingin yliopistossa 1908. Valmistumisensa jälkeen hän toimi Kuopion maalaiskunnassa ja Varkaudessa. Avioliiton Louhivuori solmi vuonna 1917 Ilta Maria Mustalan kanssa.
Vernerin perheestä mainittakoon vielä se, että hänen veljensä Oskar Wilho Louhivuori oli yksi Suomen itsenäisyyssenaatin jäsenistä.
Verneri Louhivuori vaikutti elämänsä aikana monella sektorilla. Hän mm. oli perustamassa Suomen ensimmäistä sotilaskotia ja Lehtisaaren nuorisokotia.
Louhisusi kuoli 27.11.1980 Helsingissä.
Tehtävät
- 1917 -1919: Suomen Partioliitto - Finlands Scoutförbund:n ensimmäinen presidentti
- 1918: HNMKY:n pääsihteeri
- 1920 Suomen Partioliiton puheenjohtaja
- 1921-1941 Suomen Partioliiton puheenjohtaja
- 1922-1941 Suomalaisen Partiopoikaliiton puheenjohtaja
- 1941-1957 Suomen partiopoikajärjestön:n puheenjohtaja
Kunnianosoitukset
- 1926 Hopeasusi nro. 1
- Englantilainen hopeasusi
- 1940 Kultajoutsen, Partiotyttöjen korkein mitali. "Louhisusi" oli yksi kolmesta miehestä, jolle se myönnettiin.
- 1947 Suurmänkijä nro 7. Louhivuori on ainoa tämän arvonimen saaja, joka ei kuulunut Metsänkävijä-lippukuntaan.
- 1963 Rautainen karhunkäpälä nro 32
- Helsingin Partiopoikapiirin kultainen ansiomerkki
- I-lk:n Mannerhein solki
- Suomen Vapaa Partioryhmän kultainen kiitollisuudenmerkki
- 1968 Suomen Pyhän Yrjänän Killan (SPYK) ensimmäinen kunniajäsen
- Suomen Partiopoikajärjestön kunniajäsen
- Suomen Partiotyttöjärjestön kunniajäsen
- Helsingin Partiopoipiirin kunniajäsen
- Suomen Partiomuseoyhdistyksen kunniajäsen
- Hämeen Partiopoikapiirin Pienoislippu
- Ruotsin Partiolaisten kiitollisuudenmerkki
- Tanskan Partiolaisten kiitollisuudenmerkki
- Eestin Partiolaisten kiitollisuudenmerkki
- Unkarin Partiolaisten kiitollisuudenmerkki
- Saksan Partiolaisten kiitollisuudenmerkki
- 1966 Otettiin käyttöön "Louhisuden" nimeä kantava ansiomerkki Louhisuden solki. Solki voidaan luovuttaa ansioituneelle vartion- tai venekunnan johtajalle. Merkki julkaistiin Louhisuden 80-vuotissyntymäpäiväjuhlan kunniaksi 31.5.1966.
Louhisuden merkit ovat nykyään osa Suomen Partiomuseon kokoelmia.
Julkaisut
Verneri Louhivuori kirjoitti teoksia paitsi omalla nimellään, myös nimimerkeillä "Antti-setä", "Mikonpoika" ja "Seppä".
- Kirja: Neljännesvuosisataa nuorisotyötä. Helsinki 1915. NMKY- ja NKY-liitto, HNMKY.
- Kirja: Pyhillä partioilla. Suomen nuorelle partioväelle. Helsinki 1918. Karisto.
- Kirja: Nuorena ja naimatonna: nuori mies ja nuori nainen rakkauselämän kehittyessä. Jyväskylä 1920. Gummerus.
- Kirja: Hiiriläisten perhe. Karamelluriuksen ja Pulluriuksen ja muiden hiirenpoikasten vaiheista. Pikku pojille ja tyttösille kertonut Antti-setä.. Helsinki 1928. Otava.
- Kirja: Pyhiä seikkailuja. Varhaisnuorisolle. Helsinki 1931. Otava.
- Kirja: Rehti mies eli Jussi Variksen seikkailuja Suomessa ja Venäjällä. Porvoo 1933. WSOY. (*) (1
- Kirja: Urkkijat kintereillä. Jussi Variksen seikkailuja Suomessa ja Venäjällä. II. Porvoo 1934. WS. (*) (1
- Kirja: Kun sinä tulet partiolaiseksi Helsinki 1934. Kustannusoy Partio.
- Kirja: Samppa ja me. Koululaiskertomus routavuosilta. Porvoo 1936. WSOY. (*) (1
- Kirja: "- niinkuin mekin annamme anteeksi". Pienoisromaani vuosisadan vaihteen ajoilta. Helsinki 1955. Kirjapaja.
- Suomennos: Ricard, Olfert: Nuoruus : Ajatuksia ja mietteitä 14- vuotisen nuorisotyön tuloksena. Porvoo 1921. WSOY
Louhivuori on kirjoittanut tietokirjallisuutta, lehtiartikkeleita ja tehnyt suomennoksia.
(Osa hänen kirjoittamistaan kirjoista määrättiin sodan jälkeen poistettavaksi kirjastoista 'Neuvostoliitolle vihamielisinä'. Nämä teokset on merkitty tähdellä (*).)
Lähteet
- www- sivu http://bibliografia.kuopio.fi/kirjailijat/lei_lo/louhivuori_verneri/ (tilanne 18.4.2006)
- www- sivu http://www.spyp.fi/Historia.htm (tilanne 18.4.2006)
- 1) www- sivu http://www.jyu.fi/library/julkaisut/kielletyt_kirjat/diss44-6.pdf (tilanne 8.7.2006)