Tulenteko

Tulenteko on peruspartio- ja erätaito. Tuli tehdään esimerkiksi, kun sytytetään nuotio tai rakovalkea, kun lämmitetään saunan kiuas ja vesipata, tai vaikkapa vain kun sytytetään takkaan tuli. Kynttilän sytyttäminen on sytyttämistä, ei tulentekoa.

Tarvittavat välineet ja materiaalit

• Palava materiaali, yleensä puu
• Sytyke
• Tulentekoväline, yleensä tulitikut tai sytytin. Alkukantaisempia tulentekovälineitä ovat mm. tulukset, tulipora ja tulimäntä.

Tulen syttymiseen tarvitaan koulun kemian tunnilta tutut kolme elementtiä: lämpö, palava materiaali ja happi. Minkä tahansa näistä poistaminen tekee tulenteosta mahdotonta.

Erilaisia tulenteko- ja nuotion sytytystapoja

Tulen voi sytyttää yhdistämällä kaksi tulta eli käyttämällä esimerkiksi palavaa kiehistä tai soihtua tulen levittämiseksi myös sytytettävään nuotioon. Tulen voi sytyttää myös lämmön avulla esimerkiksi käyttämällä suurennuslasin linssin fokusta apuna auringonsäteiden keskittämiseksi sytytettävään materiaaliin. Kolmas tapa on aikaansaada tuli kipinän avulla esimerkiksi tulusraudasta. Neljäs keino on johtaa sähkövirtaa esimerkiksi laattaparistosta teräsvillaan, jolloin teräsvilla alkaa hehkua ja sytyttää palavan materiaalin.

Tulenteko on sitä helpompaa, mitä pienemmäksi puut on pilkottu ja mitä enemmän on käytettävissä sytykkeitä: puunsäleitä, kiehisiä, tervaksia tai esimerkiksi munakennosytytyspaloja.

Takkaan tai kiukaan tulipesään ladotaan ensin pieniä, kuivia puita ilmavasti ja sytytetään ne. Huolehditaan tulipesän ilmanvaihdosta, jotta liekki saa happea eli avataan tulisijan tuuletusreiät. (Pellit ja hormi on tottakai oltava avattu jo ennen tulentekoa.) Usein tuli roihahtaa parhaaseen liekkiinsä vasta, kun tulisijan oviluukut suljetaan. Kun tuli palaa luotettavasti, voidaan lisätä suurempia puita ja myös märemmät puut palavat.

Puita lisätään tuleen tasaisin väliajoin. Tämä on olennaista erityisesti talviteltan kamiinaa lämmitettäessä, jotta yöpyjillä on tasainen nukkumislämpötila. Puita ei saa lisätä liian tiheästi, koska silloin tuli voi tukahtua. Ilmavasti ladotut puut palavat parhaiten.

Nuotiopaikalla tulenteko ei olennaisesti eroa muusta tulenteosta. Nuotio kannattaa rakentaa tarkoituksenmukaisesti, välillä riittävät pienet ns. kynsitulet päiväretken taukopaikalla, suuremmalle joukolle ja tunnelmanluojaksi laaditaan näyttävä nuotio, ruokailuun ja yöpymiseen on erilaisia nuotiomalleja. Kaikissa tapauksissa tulentekemisen lähtökohtana ovat pieneksi pilkotut sytykepuut ja riittävä määrä sytykkeitä. Hyvällä ennakkovalmistelulla itse tulen saa syttymään "yhdellä tulitikulla".

Tulentekeminen ulkona tuulessa on haastavampaa kuin tyynessä tai sisätiloissa. Palavaa tulitikkua kannattaa suojata kämmenillä ja oma vartalo voi toimia tuulensuojana heikolle alkavalle nuotiotulelle. Sytyttämishetkellä asetutaan niin, että tuuli jää selän taakse. Tuli tartutetaan nuotion tuulenpuoleisiin sytykkeisiin, joista se leviää koko nuotioon. Sateella tai talvella nuotion pohjustaminen helpottaa nuotion sytyttämistä. Kosteaan maahan ladotaan isoja puita "arinaksi", joiden päälle varsinainen nuotio tehdään. Tulentekeminen kannattaa aloittaa kuivista pienistä puista ja pitää nuotion lähellä muita puita kuivumassa/lämpiämässä. Kunnolla palavaan nuotioon voi lisätä kosteita ja jäisiäkin puita.

Iltanuotioilla erilaiset kaukolaukaisimet ja yllättävät sytyttämistavat tuovat ohjelmaan jännittävyyttä. Kaukolaukaisimen voi rakentaa sytytyslangasta, jota pitkin tuli kulkee tai nuotion sisään voi rakentaa sytytysmekanismin, jota ohjataan esimerkiksi siiman tai rautalangan avulla.

Tulentekoseremonioita ja loitsuja

Iltanuotiolla tulenteko on usein ohjelmanumero. Nuotiomestari voi lausua: ”Syty nuotio, pala nuotio, valaise ja lämmitä meitä”.

Englanninkielinen vastine on laulaa: Fire's burning, fire's burning. Draw nearer, draw nearer. In the gloaming, in the gloaming. Come sing and be merry.”

Erilaisia tulia

• Kekonuotio eli pystynuotio, ns. akuankkamalli
• Ristikkonuotio
• Viuhkanuotio
• Pagodi
• Tähtinuotio
• Rakovalkea eli kahdesta puusta tehty pitkä nuotio
• Roitotuli eli useammasta kuin kahdesta puusta tehty pitkä nuotio.
• Kolmen puun roitotuli
• Jätkän valkea eli usean puun roitotuli
• Jamboreetuli
• Raappanan tuli
• Jätkänkynttilä
• Kantonuotio
• Hirsinuotio
• Pinotuli
• Seinätuli
• Kynnystuli

Erilaisia tulisijoja

Ei ole sama, mihin tulen tekee, vaan tulentekopaikka pitää aina valita tarkoituksen ja turvallisuuden mukaan. Tulentekopaikkaa kutsutaan tulisijaksi.

• Temppelituli
• Maakuoppa (tulisija)
• Lumikuoppa (tulisija)
• Kurtta (tulisija) Kolmelta sivulta irroitettu pintakerros rullataan rullaksi neljännelle sivulle
• Nuotiopaikka

Keittotulia

Osa tulista on tarkoitettu ruuan valmistamiseen. Nuotion lisäksi tarvitaan joitain varusteita ruuan laittamista varten.

• Maauuni
• Gilwell-uuni
• Yokon-uuni
• Mäkiuuni
• Kuoppatuli
• Kulkurin uuni
• Keittokuoppa
• Raappanan tuli

Turvallisuus tulenteossa

Avotulen teko maastoon ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, vaan siihen tarvitaan maanomistajan lupa. Metsäpalovaroituksen aikana lupakaan ei riitä, silloin avotulta ei saa tehdä. Tulta tehdessäsi huomioi, että paikka on paloturvallinen, eikä tuli voi levitä ympäristöön maata pitkin, turpeen sisään tai yläpuolelta. Varaudu myös sammuttamaan nuotio nopeasti, jos tuli on karkaamassa. Esimerkiksi sammutusvesisanko on hyvä pitää aina lähellä avotulta. Turvallisuusasioiden perusteet löydät Suomen Partiolaisten turvallisuusohjeesta, tulen käsittelyyn liittyvistä kohdista.

Tulentekoon liittyviä suorituksia

Nuotiomestari-taitomerkki

• Tulentekijä-taitomerkki, kisälli- ja mestaritaso
• Nuotiomestari-taitomerkki

Tämä artikkeli on tynkä. Voit auttaa PartioWikia laajentamalla artikkelia. Harkitse myös voisiko tämän mallineen vaihtaa johonkin kuvaavammista tynkämallineista.