Sisupartio

Sisupartiolaisten tunnuksena on sammakko

Sisupartio-taitomerkki

Sisupartiotoiminta määritellään tällä hetkellä aisti-, liikunta- ja kehitysvammaisille suunnattuksi ja sovellettuksi partiotoiminnaksi. SP on uusimassa sisupartion määritelmiä vuonna 2010.

Sisupartion periaatteet, tavat ja toimintamuodot ovat samat kuin muussakin partiotoiminnassa, mutta ohjelmaa toteutetaan kunkin sisun yksilölliset edellytykset huomioiden. Sisupartiolaisia on noin 450 ja sisupartiotoimintaa on 58 lippukunnassa (SP:n tilastot 2005), joista kaksi on varsinaisia sisulippukuntia.

Vuosittain järjestetään sisupartioleirejä, sisujohtajapäiviä ja sisujen omia kisoja. Järjestäjinä ovat yleensä partiopiirien sisuryhmät tai -jaokset. Sisujohtajille on suunniteltu oma koulutus, jota uudistetaan vuoden 2010 aikana.

Tunnus ja nimitys

Sisupartiotoiminnan tunnuksena on sisukkuutta kuvaava sammakko. Sammakko on vahvan jalussolmun sisällä, jonka vammaton ja vammainen partiolainen yhdessä solmivat. Myös partiotarina sammakko kermasaavissa kertoo sisukkuudesta. Sisupartiointi-nimitys syntyi vuonna 1947 järjestetyn nimikilpailun tuloksena. Sitä aiemmin puhuttiin laajennetusta partiotyöstä.

Vuoden 2001 tammikuun valtakunnallisten sisujohtajapäivien myötä EPP:n hallitus teki SP:lle ehdotuksen sisuhihamerkin käyttöönotosta valtakunnallisesti. SP:n tunnustoimikunta on hyväksyi merkin SP:n viralliseksi merkiksi toukokuun kokouksessaan ja myös SP:n hallitus sen hyväksyi.

Alkuperäinen merkki on EPP:läisen partiojohtaja Sirpa Sivosen sisko Jaana Sivosen suunnittelema. Uusi merkki poikkeaa alkuperäisestä hieman värien osalta. Suurin muutos merkissä on se, että sammakko on käännetty katsomaan kulkusuunnassa eteenpäin. Aikaisemmin, kun merkki oli kiinni hihassa, sammakko kulki eri suuntaan kuin kantajansa.

Historia

Sisupartiointi alkoi Suomessa vuonna 1928, jolloin Helsingin Sokeainkoululla aloitettiin partiotoiminta Toimen Tyttöihin kuuluneen Ingeborg Alopaeus-Lindholmin aloitteesta. Ensimmäinen sisulippukunta perustettiin vuonna 1932 Kuopion Vaajasalon parantolaan. Samana vuonna perustettiin ruotsinkielisille lapsille tarkoitetussa kuurojen koulussa Porvoossa ensimmäinen ruotsinkielinen sisulippukunta. Helsingin sokeainkoululle perustettiin lippukunta vuonna 1934. Toiminnalle loi mahdollisuuksia Partiotyttöjen Maailmanliiton Maailmankomitean jäsen Anni Collan, joka oli toiminut koululla liikunnanopettajana. Ensimmäisenä vartionjohtajana toimi Helvi ”Heli” Maukola, myöhemmin Helvi Sipilänä tunnettu.

Sisujohtaja

Sisujohtajana voi toimia kuka tahansa johtaja, joka on kiinnostunut sisupartiotoiminnan tarjoamisesta. Sisujohtajille järjestetään koulutusta. Vuosittain sisujohtajat tapaavat sisujohtajapäivillä.

Opinnäytetöitä

Sisupartiosta on tehty neljä opinnäytetyötä.

2009 Helander, Annukka. ”Metsään mennä ja sahata”. Sisupartioryhmän alkuvaiheet pääkaupunkiseutulaisessa partiolippukunnassa sekä integraation toteutuminen partiotoiminnassa. Proseminaarityö. Helsingin yliopiston Avoin yliopisto.

2007 Ruotsalainen, Päivi.& Saukkonen, Katja. Sisulla eteenpäin - Sisupartiointi lippukuntatasolla.

2002 Jalonen, Satu. Uskontokasvatus satakunnanpartiopiirin sisuryhmässä.

1998 Niukkanen, Sade. Sisukkaat sammakot - partiotoimintaa vammaisille. Lisätietoja partiotutkimuksista. Kootut linkit Suomen Partiolaisten sisupartiotoiminnan sivu Suomen Partiolaisten sisupartio-opas Lue lisää sisujohtajapäivistä. Lue lisää sisujohtajakoulutuksesta ja -kurssista. Luettelo sisulippukunnista. Luettelo lippukunnista, jotka tarjoavat ohjelmaa sisupartiolaisille.