Partiomarssi

PartioWikistä
Versio hetkellä 27. joulukuuta 2016 kello 02.04 – tehnyt Aake (keskustelu | muokkaukset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Partiomarssin, tai Partiolaisten marssin, niin kuin sitä aiemmin kutsuttiin, on säveltänyt Jean Sibelius vuonna 1918. Sibeliuksen opusluettelossa se on luetteloitu numerolla 91b. (Mainittakoon, että opus 91a on Jääkärimarssi. Tämä on Sibeliuksen kuoroteoksissa ainoa tilanne, jossa kahdella teoksella on sama opusnumeron numero-osa[1]) Sävellys on alkujaan kirjoitetulle pianolle tekstin kanssa. Sovitus sekakuorolle ja orkesterille valmistui saman vuonna, sekakuorolle ja pianolle vuonna 1921. Vuosina 1951-52 valmistui vielä sovitus kahdelle naisäänelle ja pianolle[2].

Partiomarssin alkuperäiseen versioon kirjoitti Jalmari Finne (1874-1938)[3] kolme säkeistöä.

Laulu on merkitty Laululupa-kirjaan alaotsikolla "The World Song".

Sibeliuksen sävel löytyy esimerkiksi teoksesta "Laulava kansa", Valistus 1944, laulu numero 243. Midi- tiedostona se löytyy myös webistä[4].

SPJ:n Partiomarssi

Toinen Partiomarssi- niminen sävellys on Niemisen ja Turusen "SPJ:n partiomarssi". Sen säkeistöt alkavat sanoilla

1. "Hei, veikot vuoromme..."
2. "Me Suomen lippuhun..."
3. "Kuinhellä äiti on luonto..."

Sanat: Sakke Nieminen Sävel: Martti Turunen

Sanat löytyvät ainakin kirjasta Vartionjohtajan käsikirja, I osa (J. Carpelan - R. Helanko) (Suomen partiopoikajärjestön käsikirjoja N:o 8, kustannusosakeyhtiö PARTIO) 1951.


Historiaa

Helsingin Metsänkävijöiden perustaja, Ilmari "Iso-Hukka" Vainio pyysi Jalmari Finneä kirjoittamaan sanat Metsänkävijöiden kunniamarssiin. Finne puolestaan pyysi säveltäjäksi Jean Sibeliuksen. Partiomarssi on merkitty Sibeliuksen teokseksi opusnumerolla 91b.

Laulun ruotsinkielinen teksti on tunnetun suomenruotsalaisen runoilijan, Bertel Gripenbergin (1878–1947)[5] kääntämä.

Myöhemmin tämä "mänkijöille" tehty laulu valittiin Suomen partiopoikien yhteiseksi marssiksi.

Partiolaisten marssi

1.
Kun usko puhdas, säihkyvä on,
niin vuoret siirtää voi.
Tää sielun varmuus horjumaton
ain sankareita loi.
Jos uskos hyvään, oikeaan
vain syttyy uudestaan,
käy joukkohon ja horjuttaa
ei milloinkaan, sua esteet saa.
2.
Ja täysi raikas rakkaus luo
kuin ihmeet itsestään.
Se elon kukkaseppeleen tuo
myös kruunuks ihmispään.
Jos työt ja toimet vaikeat
on sulle rakkahat,
käy joukkohon ja taivas suo,
ett toimintaan se tulta tuo.
3.
Vain toivo, voima taivahinen
voi maalin kirkastaa.
Kun kulkee eespäin suojassa sen
ain suurta aikaan saa.
Jos toivo mieles jännittää
ja aikees puhtaiks jää,
käy joukkohon ja kulje ties
kuin voimakas ja terve mies.[6]

Sanat Jalmari Finne 1918.

Maailman partiotyttöjen marssi

World Song- teoksen nuottien kansilehti.

Suomenkieliset sanat kirjoitti Aale Tynni (1913-1997)[7]. Laulukirjoissa laulu merkitään myös nimellä "Tie selvä on". Mainittakoon, että partiotytöille tämä laulu oli (ja on edelleenkin, ainakin periaatteessa) kansainvälisen partiotyttöliikkeen marssi. Kansallisilla liitoilla oli omat marssinsa, Suomessa mm. Suomen Partiotyttöjärjestön marssi, Suomalaisen Partiotyttöliiton marssi, Suomen Sinisten Partiotyttöjen marssi ja Suomen Vapaan Partioryhmän Tyttöliiton marssi.

Maailman partiotyttöjen marssi otettiin käyttöön WAGGGS:n 13. Maailmankonferenssissa, joka pidettiin Oxfordissa, Englannissa, vuonna 1950.

Aale Tynnin suomentamat säkeistöt alkavat:

1.
Tie selvä on ja marssi soi
ja lippu hulmuaa.
Ei painumaan se joudakaan,
ei toivo kuolla saa.
On määränpää, se yhdistää,
kun käymme vierekkäin.
Maailmaa muu myös uudistuu
ja laulaa näin ja laulaa näin.
2.
Ken puoltaa totta, oikeaa
ei luovu sanastaan,
Ken nöyrä on ja nuhteeton
ja valmis auttamaan,
Tien meille saa hän viitoittaa
lupaamme jokainen:
Jos auttamaan vain tarvitaan
teen aina sen, teen aina sen.

Sanat löytyvät OEK:n Lauluja-teoksesta, sivu 8

Englanninkieliset sanat kirjoitti Gavin Ewart (1916-1995)[8], ja ne julkaistiin vuonna 1952. Laulu tunnetaan myös nimellä "The World Song". Kuten aiemmin mainittiin, teki Sibelius tätä käyttöä varten sävellykseensä sovituksen pianolle ja kahdelle naisäänelle[9].

Sanat englanniksi:

1.
Our way is clear as we march on
And see! Our flag on high
Is never furled throughout the world
For hope shall never die!
We must unite for what is right
In friendship true and strong
Until the earth in its rebirth
Shall sing our song! Shall sing our song!
2.
All those who loved the true and good,
Whose promises were kept
With humble minds whose acts were kind
Whose honour never slept
Those were the free and we must be
Prepared like them to live
To give to all both great and small
All we can give, all we can give

Sanat ovat ainakin Laulajatyttö-laulukirjassa, laulu nro 67. Katso myös lähteet [10] .


Tuntemattoman kirjoittajan ruotsinkieliset säkeistöt alkavat puolestaan seuraavasti:

1. "Klar lägger vägen som vi går..."
2. "Ja må vi söka likna dem som lytt vad löftet bjöd..."

Partiomarssi nykyään

Nykymuodossa säkeistöt lauletaan yhdistäen Aale Tynnin "tyttöjen" ja Jalmari Finnen "poikien" laulusta ensimmäiset säkeistöt. Laulu on käytössä Suomen Partiolaisten yhteisenä marssina.

1.
Tie selvä on ja marssi soi
ja lippu hulmuaa.
Ei painumaan se joudakaan,
ei toivo kuolla saa.
On määränpää, se yhdistää,
kun käymme vierekkäin.
Maailmaa muu myös uudistuu
ja laulaa näin ja laulaa näin.
2.
Kun usko puhdas, säihkyvä on,
niin vuoret siirtää voi.
Tää sielun varmuus horjumaton
ain sankareita loi.
Jos uskos hyvään, oikeaan
vain syttyy uudestaan,
käy joukkohon ja horjuttaa
ei milloinkaan, sua esteet saa.

Sanat löytyvät näin järjestettynä ainakin Laululupa-laulukirjasta, laulu nro 261. Tätä voitaneen pitää Suomen Partiolaiset ry:n virallisena muotona. Katso sanat myös www- sivuilla[11].

Myös muita laulutapoja on. Esimerkiksi Vartiovuoren Tytöt laulavat www- sivujensa mukaan kolme säkeistöä "poikien" ja kaksi "tyttöjen" marssista.

Partiomarssin tallenteita

Sekakuoro

  • Dominante-kuoro ja Lahden Sinfoniaorkesteri, joht. Osmo Vänskä: Partiolaisten Marssi 2005.
  • Äänittellä "The Sibelius Edition: Voice & Orchestra". Spotify
  • Äänitteellä "Sibelius: Song of the Earth". Spotify
  • Jubilate-kuoro, säest. Gustav Djupsjöbacka: Partiolaisten Marssi (Scout March).
  • Äänitteellä "Music for mixed and female choir", 1998[12] Spotify
  • Äänitteellä "the Sibelius Edition, vol 11: Choral Music". Sporify
  • Tapiolan Kamarikuoro: Partiolaisten Marssi.
  • Äänitteellä "A choral collection", 1999[12] [spotify:track:6wmVLr4vDyDrrmnUqB5Tzk Spotify]
  • Äänitteellä "Complete choral songs for mixed female and childrens", 1999[12]

Naiskuoro

Poikakuoro

  • Pirkan Pojat: Partiolaisten Marssi. Äänitteellä "Laula partiolainen", 1974[12]

Yksinlaulu

  • Hannu Jurmu, tenori, säest. Jouni Somero, piano: Partiolaisten marssi, soolotenorille ja pianolle. Spotify
  • Åttopojat: Partiomarssi, äänittellä "Iltanuotiolla". Spotify

Instrumentaali, soolopiano

  • Gräsbäck, Folke: Scout March, Op. 91, version for piano. Äänitteellä "the Sibelius Edition, vol 10: Piano Music 2". [spotify:track:1Ba5jX4xDrPADhoWpdzsIt Spotify]
  • Tawaststjerna, Erik T.: Partiolaisten Marssi (Scout March) Op. 91b, pianosovitus 1987[12] Spotify

Instrumentaali, puhallinorkesteri

  • Helsingin Varuskuntasoittokunta: Partiomarssi (World Song). Äänitteellä "Soi raikuen torvet ja rummut", 1977, äänitetty 1958. [spotify:track:2AZuqLaMxPHFt7HSxEgZgq Spotify]
  • Lahti Brass Ensemble: Äänitteellä "the Sibelius Edition, vol 9. Chamber Music II". Helsinki University Library Manuscript N:o 0504, preliminary version of Scout March. Partiomarssin esiversio. Sporify




Viitteet


Tietoa muualla