Partiomarssi
(tekijänoikeudellisista syistä kaikkien laulujen sanoja ei voida tässä yhteydessä esittää. Sanat löytyvät mainituista laulukirjoista tai www- linkeistä)
Partiomarssin, tai Partiolaisten marssin, niin kuin sitä aiemmin kutsuttiin, on säveltänyt Jean Sibelius. Partiomarssin alkuperäiseen versioon kirjoitti Jalmari Finne (1874-1938)[1] kolme säkeistöä.
Laulu on merkitty Laululupa-kirjaan alaotsikolla "The World Song".
Sibeliuksen sävel löytyy esimerkiksi teoksesta "Laulava kansa", Valistus 1944, laulu numero 243. Midi- tiedostona se löytyy myös webistä[2].
Historiaa
Helsingin Metsänkävijöiden perustaja, Ilmari "Iso-Hukka" Vainio pyysi Jalmari Finneä kirjoittamaan sanat Metsänkävijöiden kunniamarssiin. Finne puolestaan pyysi säveltäjäksi Jean Sibeliuksen. Partiomarssi on merkitty Sibeliuksen teokseksi opusnumerolla 91b.
Laulun ruotsinkielinen teksti on tunnetun suomenruotsalaisen runoilijan, Bertel Gripenbergin (1878–1947)[3] kääntämä.
Myöhemmin tämä "mänkijöille" tehty laulu valittiin Suomen partiopoikien yhteiseksi marssiksi.
Partiolaisten marssi
- 1.
- Kun usko puhdas, säihkyvä on,
- niin vuoret siirtää voi.
- Tää sielun varmuus horjumaton
- ain sankareita loi.
- Jos uskos hyvään, oikeaan
- vain syttyy uudestaan,
- käy joukkohon ja horjuttaa
- ei milloinkaan, sua esteet saa.
- 2.
- Ja täysi raikas rakkaus luo
- kuin ihmeet itsestään.
- Se elon kukkaseppeleen tuo
- myös kruunuks ihmispään.
- Jos työt ja toimet vaikeat
- on sulle rakkahat,
- käy joukkohon ja taivas suo,
- ett toimintaan se tulta tuo.
- 3.
- Vain toivo, voima taivahinen
- voi maalin kirkastaa.
- Kun kulkee eespäin suojassa sen
- ain suurta aikaan saa.
- Jos toivo mieles jännittää
- ja aikees puhtaiks jää,
- käy joukkohon ja kulje ties
- kuin voimakas ja terve mies.
Laulun sanoittajan Jalmari Finnen kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta, joten sanojen tekijänoikeus on vanhentunut ja ne voidaan julkaista esimerkiksi tässä. Lisäksi sanat löytyvät ainakin OEK:n Lauluja-teoksesta, sivu 8 sekä laulukirjasta "Joko laululle lähemmä", laulu 185. Katso myös www- sivut[4]
Maailman partiotyttöjen marssi
Suomenkieliset sanat kirjoitti Aale Tynni (1913-1997)[5]. Laulukirjoissa laulu merkitään myös nimellä "Tie selvä on". Mainittakoon, että partiotytöille tämä laulu oli (ja on edelleenkin, ainakin periaatteessa) kansainvälisen partiotyttöliikkeen marssi. Kansallisilla liitoilla oli omat marssinsa, Suomessa mm. Suomen Partiotyttöjärjestön marssi, Suomalaisen Partiotyttöliiton marssi, Suomen Sinisten Partiotyttöjen marssi ja Suomen Vapaan Partioryhmän Tyttöliiton marssi.
Maailman partiotyttöjen marssi otettiin käyttöön WAGGGS:n 13. Maailmankonferenssissa, joka pidettiin Oxfordissa, Englannissa, vuonna 1950.
Aale Tynnin suomentamat säkeistöt alkavat:
- 1. "Tie selvä on, ja marssi soi..."
- 2. "Ken puoltaa totta, oikeaa..."
Sanat löytyvät OEK:n Lauluja-teoksesta, sivu 8
Englanninkieliset sanat kirjoitti Gavin Ewart (1916-1995)[6], ja ne julkaistiin vuonna 1952. Laulu tunnetaan myös nimellä "the World Song".
The World Song in English
- 1.
- Our way is clear as we march on
- And see! Our flag on high
- Is never furled throughout the world
- For hope shall never die!
- We must unite for what is right
- In friendship true and strong
- Until the earth in its rebirth
- Shall sing our song! Shall sing our song!
- 2.
- All those who loved the true and good...
Sanat ovat ainakin Laulajatyttö-laulukirjassa, laulu nro 67. Katso myös lähteet [7] .
Tuntemattoman kirjoittajan ruotsinkieliset säkeistöt alkavat puolestaan seuraavasti:
- 1. "Klar lägger vägen som vi går..."
- 2. "Ja må vi söka likna dem som lytt vad löftet bjöd..."
SPJ:n Partiomarssi
- 1. "Hei, veikot vuoromme..."
- 2. "Me Suomen lippuhun..."
- 3. "Kuinhellä äiti on luonto..."
Sanat: Sakke Nieminen Sävel: Martti Turunen
Sanat löytyvät ainakin kirjasta Vartionjohtajan käsikirja, I osa (J. Carpelan - R. Helanko) (Suomen partiopoikajärjestön käsikirjoja N:o 8, kustannusosakeyhtiö PARTIO) 1951.
Partiomarssi nykyään
Nykymuodossa säkeistöt lauletaan yhdistäen Aale Tynnin "tyttöjen" ja Jalmari Finnen "poikien" laulusta ensimmäiset säkeistöt. Laulu on käytössä Suomen Partiolaisten yhteisenä marssina.
- 1.
- Tie selvä on ja marssi soi ja lippu hulmuaa.
- Ei painumaan se joudakaan, ei toivo kuolla saa.
- On määränpää, se yhdistää, kun käymme vierekkäin.
- Maailmaa muu myös uudistuu ja laulaa näin ja laulaa näin.
- 2.
- Kun usko puhdas, säihkyvä on,
- niin vuoret siirtää voi.
- Tää sielun varmuus horjumaton
- ain sankareita loi.
- Jos uskos hyvään, oikeaan
- vain syttyy uudestaan,
- käy joukkohon ja horjuttaa
- ei milloinkaan, sua esteet saa.
Sanat löytyvät näin järjestettynä ainakin Laululupa-laulukirjasta, laulu nro 261. Tätä voitaneen pitää Suomen Partiolaiset ry:n virallisena muotona. Katso sanat myös www- sivuilla[8].
Myös muita laulutapoja on. Esimerkiksi Vartiovuoren Tytöt laulavat www- sivujensa mukaan kolme säkeistöä "poikien" ja kaksi "tyttöjen" marssista.
Viitteet
- ↑ http://www.protsv.fi/ths/finne/jfinne.htm, luettu 12.2.2007
- ↑ http://www.helsinki.fi/~jnuotio/mids/scoutmrc.html ja http://www.lpk.partio.fi/papa/jarea/scoutmrc.html
- ↑ http://sv.wikipedia.org/wiki/Bertel_Gripenberg, luettu 12.2.2007
- ↑ http://www.helsinki.fi/~jnuotio/mids/scoutmrc.html ja http://www.lpk.partio.fi/papa/jarea/scoutmrc.html
- ↑ http://fi.wikipedia.org/wiki/Aale_Tynni luettu 12.2.2007
- ↑ http://www.ewart.org/People/Gavin.htm, luettu 12.2.2007 http://en.wikipedia.org/wiki/Gavin_Ewart, luettu 12.2.2007
- ↑ http://www.geocities.com/Heartland/Valley/5170/cfint.html, luettu 7.3.2007 ja http://gsdtc.org/whatisgs.htm, luettu 12.2.2007
- ↑ http://www.scoutinfo.dk/icforum/song.htm
Tietoa muualla
- Viitteet YLE:n arkistossa: http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/kappale.php?Id=Partiomarssi
- Laulun 1. säkeistö laulettuna englanniksi http://www.girlscouts.org/who_we_are/global/wagggs/world_song.asp
- Jean Sibelius: http://www.sibelius.fi/