Ero sivun ”Partiomarssi” versioiden välillä
(→Maailman partiotyttöjen marssi: kansikuva) |
|||
| Rivi 49: | Rivi 49: | ||
==Maailman partiotyttöjen marssi== | ==Maailman partiotyttöjen marssi== | ||
[[Kuva:World Song kansilehti.jpg|thumb|World Song- teoksen nuottien kansilehti.]] | |||
Suomenkieliset sanat kirjoitti Aale Tynni (1913-1997)<ref>[http://fi.wikipedia.org/wiki/Aale_Tynni http://fi.wikipedia.org/wiki/Aale_Tynni] luettu 12.2.2007</ref>. Laulukirjoissa laulu merkitään myös nimellä "Tie selvä on". Mainittakoon, että partiotytöille tämä laulu oli (ja on edelleenkin, ainakin periaatteessa) kansainvälisen partiotyttöliikkeen marssi. Kansallisilla liitoilla oli omat marssinsa, Suomessa mm. [[Suomen Partiotyttöjärjestön marssi]], [[Suomalaisen Partiotyttöliiton marssi]], [[Suomen Sinisten Partiotyttöjen marssi]] ja [[Suomen Vapaan Partioryhmän Tyttöliiton marssi]]. | Suomenkieliset sanat kirjoitti Aale Tynni (1913-1997)<ref>[http://fi.wikipedia.org/wiki/Aale_Tynni http://fi.wikipedia.org/wiki/Aale_Tynni] luettu 12.2.2007</ref>. Laulukirjoissa laulu merkitään myös nimellä "Tie selvä on". Mainittakoon, että partiotytöille tämä laulu oli (ja on edelleenkin, ainakin periaatteessa) kansainvälisen partiotyttöliikkeen marssi. Kansallisilla liitoilla oli omat marssinsa, Suomessa mm. [[Suomen Partiotyttöjärjestön marssi]], [[Suomalaisen Partiotyttöliiton marssi]], [[Suomen Sinisten Partiotyttöjen marssi]] ja [[Suomen Vapaan Partioryhmän Tyttöliiton marssi]]. | ||
| Rivi 62: | Rivi 63: | ||
Englanninkieliset sanat kirjoitti Gavin Ewart (1916-1995)<ref>[http://www.ewart.org/People/Gavin.htm http://www.ewart.org/People/Gavin.htm], luettu 12.2.2007 [http://en.wikipedia.org/wiki/Gavin_Ewart http://en.wikipedia.org/wiki/Gavin_Ewart], luettu 12.2.2007</ref>, ja ne julkaistiin vuonna [[1952]]. Laulu tunnetaan myös nimellä "The World Song". Kuten aiemmin mainittiin, teki Sibelius tätä käyttöä varten sävellykseensä sovituksen pianolle ja kahdelle naisäänelle<ref>http://www.sibelius.fi/suomi/musiikki/teos_kuoro_orkesteri.htm, luettu 30.1.2011</ref>. | Englanninkieliset sanat kirjoitti Gavin Ewart (1916-1995)<ref>[http://www.ewart.org/People/Gavin.htm http://www.ewart.org/People/Gavin.htm], luettu 12.2.2007 [http://en.wikipedia.org/wiki/Gavin_Ewart http://en.wikipedia.org/wiki/Gavin_Ewart], luettu 12.2.2007</ref>, ja ne julkaistiin vuonna [[1952]]. Laulu tunnetaan myös nimellä "The World Song". Kuten aiemmin mainittiin, teki Sibelius tätä käyttöä varten sävellykseensä sovituksen pianolle ja kahdelle naisäänelle<ref>http://www.sibelius.fi/suomi/musiikki/teos_kuoro_orkesteri.htm, luettu 30.1.2011</ref>. | ||
Sanat englanniksi: | |||
: 1. | : 1. | ||
Versio 5. heinäkuuta 2013 kello 15.44
Partiomarssin, tai Partiolaisten marssin, niin kuin sitä aiemmin kutsuttiin, on säveltänyt Jean Sibelius vuonna 1918. Sibeliuksen opusluettelossa se on luetteloitu numerolla 91b. (Mainittakoon, että opus 91a on Jääkärimarssi. Tämä on Sibeliuksen kuoroteoksissa ainoa tilanne, jossa kahdella teoksella on sama opusnumeron numero-osa[1]) Sävellys on alkujaan kirjoitetulle pianolle tekstin kanssa. Sovitus sekakuorolle ja orkesterille valmistui saman vuonna, sekakuorolle ja pianolle vuonna 1921. Vuosina 1951-52 valmistui vielä sovitus kahdelle naisäänelle ja pianolle[2].
Partiomarssin alkuperäiseen versioon kirjoitti Jalmari Finne (1874-1938)[3] kolme säkeistöä.
Laulu on merkitty Laululupa-kirjaan alaotsikolla "The World Song".
Sibeliuksen sävel löytyy esimerkiksi teoksesta "Laulava kansa", Valistus 1944, laulu numero 243. Midi- tiedostona se löytyy myös webistä[4].
Historiaa
Helsingin Metsänkävijöiden perustaja, Ilmari "Iso-Hukka" Vainio pyysi Jalmari Finneä kirjoittamaan sanat Metsänkävijöiden kunniamarssiin. Finne puolestaan pyysi säveltäjäksi Jean Sibeliuksen. Partiomarssi on merkitty Sibeliuksen teokseksi opusnumerolla 91b.
Laulun ruotsinkielinen teksti on tunnetun suomenruotsalaisen runoilijan, Bertel Gripenbergin (1878–1947)[5] kääntämä.
Myöhemmin tämä "mänkijöille" tehty laulu valittiin Suomen partiopoikien yhteiseksi marssiksi.
Partiolaisten marssi
- 1.
- Kun usko puhdas, säihkyvä on,
- niin vuoret siirtää voi.
- Tää sielun varmuus horjumaton
- ain sankareita loi.
- Jos uskos hyvään, oikeaan
- vain syttyy uudestaan,
- käy joukkohon ja horjuttaa
- ei milloinkaan, sua esteet saa.
- 2.
- Ja täysi raikas rakkaus luo
- kuin ihmeet itsestään.
- Se elon kukkaseppeleen tuo
- myös kruunuks ihmispään.
- Jos työt ja toimet vaikeat
- on sulle rakkahat,
- käy joukkohon ja taivas suo,
- ett toimintaan se tulta tuo.
- 3.
- Vain toivo, voima taivahinen
- voi maalin kirkastaa.
- Kun kulkee eespäin suojassa sen
- ain suurta aikaan saa.
- Jos toivo mieles jännittää
- ja aikees puhtaiks jää,
- käy joukkohon ja kulje ties
- kuin voimakas ja terve mies.[6]
Sanat Jalmari Finne 1918.
Maailman partiotyttöjen marssi
Suomenkieliset sanat kirjoitti Aale Tynni (1913-1997)[7]. Laulukirjoissa laulu merkitään myös nimellä "Tie selvä on". Mainittakoon, että partiotytöille tämä laulu oli (ja on edelleenkin, ainakin periaatteessa) kansainvälisen partiotyttöliikkeen marssi. Kansallisilla liitoilla oli omat marssinsa, Suomessa mm. Suomen Partiotyttöjärjestön marssi, Suomalaisen Partiotyttöliiton marssi, Suomen Sinisten Partiotyttöjen marssi ja Suomen Vapaan Partioryhmän Tyttöliiton marssi.
Maailman partiotyttöjen marssi otettiin käyttöön WAGGGS:n 13. Maailmankonferenssissa, joka pidettiin Oxfordissa, Englannissa, vuonna 1950.
Aale Tynnin suomentamat säkeistöt alkavat:
- 1. "Tie selvä on, ja marssi soi..."
- 2. "Ken puoltaa totta, oikeaa..."
Sanat löytyvät OEK:n Lauluja-teoksesta, sivu 8
Englanninkieliset sanat kirjoitti Gavin Ewart (1916-1995)[8], ja ne julkaistiin vuonna 1952. Laulu tunnetaan myös nimellä "The World Song". Kuten aiemmin mainittiin, teki Sibelius tätä käyttöä varten sävellykseensä sovituksen pianolle ja kahdelle naisäänelle[9].
Sanat englanniksi:
- 1.
- Our way is clear as we march on
- And see! Our flag on high
- Is never furled throughout the world
- For hope shall never die!
- We must unite for what is right
- In friendship true and strong
- Until the earth in its rebirth
- Shall sing our song! Shall sing our song!
- 2.
- All those who loved the true and good...
Sanat ovat ainakin Laulajatyttö-laulukirjassa, laulu nro 67. Katso myös lähteet [10] .
Tuntemattoman kirjoittajan ruotsinkieliset säkeistöt alkavat puolestaan seuraavasti:
- 1. "Klar lägger vägen som vi går..."
- 2. "Ja må vi söka likna dem som lytt vad löftet bjöd..."
SPJ:n Partiomarssi
- 1. "Hei, veikot vuoromme..."
- 2. "Me Suomen lippuhun..."
- 3. "Kuinhellä äiti on luonto..."
Sanat: Sakke Nieminen Sävel: Martti Turunen
Sanat löytyvät ainakin kirjasta Vartionjohtajan käsikirja, I osa (J. Carpelan - R. Helanko) (Suomen partiopoikajärjestön käsikirjoja N:o 8, kustannusosakeyhtiö PARTIO) 1951.
Partiomarssi nykyään
Nykymuodossa säkeistöt lauletaan yhdistäen Aale Tynnin "tyttöjen" ja Jalmari Finnen "poikien" laulusta ensimmäiset säkeistöt. Laulu on käytössä Suomen Partiolaisten yhteisenä marssina.
- 1.
- Tie selvä on ja marssi soi ja lippu hulmuaa.
- Ei painumaan se joudakaan, ei toivo kuolla saa.
- On määränpää, se yhdistää, kun käymme vierekkäin.
- Maailmaa muu myös uudistuu ja laulaa näin ja laulaa näin.
- 2.
- Kun usko puhdas, säihkyvä on,
- niin vuoret siirtää voi.
- Tää sielun varmuus horjumaton
- ain sankareita loi.
- Jos uskos hyvään, oikeaan
- vain syttyy uudestaan,
- käy joukkohon ja horjuttaa
- ei milloinkaan, sua esteet saa.
Sanat löytyvät näin järjestettynä ainakin Laululupa-laulukirjasta, laulu nro 261. Tätä voitaneen pitää Suomen Partiolaiset ry:n virallisena muotona. Katso sanat myös www- sivuilla[11].
Myös muita laulutapoja on. Esimerkiksi Vartiovuoren Tytöt laulavat www- sivujensa mukaan kolme säkeistöä "poikien" ja kaksi "tyttöjen" marssista.
Sibeliuksen säveltämän partiomarssin tallenteita
- Helsingin Varuskuntasoittokunta: World Song. Äänitteellä "Soi raikuen torvet ja rummur", 1958[12]
- Pirkan Pojat: Partiolaisten Marssi. Äänitteellä "Laula partiolainen", 1974[12]
- Erik T. Tawaststjerna: Partiolaisten Marssi (Scout March), pianosovitus 1987[12] Spotify
- Jubilate-kuoro, säest. Gustav Djupsjöbacka: Partiolaisten Marssi (Scout March). Äänitteellä "Music for mixed and female choir", 1998[12] Spotify
- Jubilate-kuoro, säest. Gustav Djupsjöbacka: The World Song of the World Association Of Girl Guides and Girl Scouts. Äänitteellä "Music for mixed and female choir", 1998[12] Spotify
- Tapiolan Kamarikuoro: Partiolaisten Marssi. Äänitteellä "A choral collection", 1999[12]
- Tapiolan Kamarikuoro: Partiolaisten Marssi. Äänitteellä "Complete choral songs for mixed female and childrens", 1999[12]
- Dominante-kuoro ja Lahden Sinfoniaorkesteri: Partiolaisten Marssi 2005. Spotify
Viitteet
- ↑ http://www.sibelius.fi/suomi/musiikki/teos_kuoro_orkesteri.htm, luettu 30.1.2011
- ↑ http://www.sibelius.fi/suomi/musiikki/teos_kuoro_orkesteri.htm, luettu 30.1.2011
- ↑ http://www.protsv.fi/ths/finne/jfinne.htm, luettu 12.2.2007
- ↑ http://www.helsinki.fi/~jnuotio/mids/scoutmrc.html ja http://www.lpk.partio.fi/papa/jarea/scoutmrc.html
- ↑ http://sv.wikipedia.org/wiki/Bertel_Gripenberg, luettu 12.2.2007
- ↑ OEK:n Lauluja, sivu 8 ja "Joko laululle lähemmä", laulu 185
- ↑ http://fi.wikipedia.org/wiki/Aale_Tynni luettu 12.2.2007
- ↑ http://www.ewart.org/People/Gavin.htm, luettu 12.2.2007 http://en.wikipedia.org/wiki/Gavin_Ewart, luettu 12.2.2007
- ↑ http://www.sibelius.fi/suomi/musiikki/teos_kuoro_orkesteri.htm, luettu 30.1.2011
- ↑ http://www.geocities.com/Heartland/Valley/5170/cfint.html, luettu 7.3.2007 ja http://gsdtc.org/whatisgs.htm, luettu 12.2.2007
- ↑ http://www.scoutinfo.dk/icforum/song.htm
- ↑ 12,0 12,1 12,2 12,3 12,4 12,5 12,6 http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/hakufi.php
Tietoa muualla
- Viitteet YLE:n arkistossa: http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/kappale.php?Id=Partiomarssi
- Jean Sibelius: http://www.sibelius.fi/
- The World Song:
- Laulun 1. säkeistö laulettuna englanniksi: http://www.girlscouts.org/who_we_are/global/wagggs/world_song.asp
- Nuotit: http://www.girlguides.org.sg/ggs/slot/u48/international/world%20song.pdf