Ero sivun ”Partiomarssi” versioiden välillä
(täydennystä) |
(täydennystä) |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Partiomarssin''', tai '''Partiolaisten marssin''', niin kuin sitä aiemmin kutsuttiin, on säveltänyt Jean Sibelius. Partiomarssin alkuperäiseen versioon kirjoitti Jalmari Finne (1874-1938) kolme säkeistöä. | '''Partiomarssin''', tai '''Partiolaisten marssin''', niin kuin sitä aiemmin kutsuttiin, on säveltänyt Jean Sibelius. Partiomarssin alkuperäiseen versioon kirjoitti Jalmari Finne (1874-1938)<ref>[http://www.protsv.fi/ths/finne/jfinne.htm http://www.protsv.fi/ths/finne/jfinne.htm], luettu 12.2.2007</ref> kolme säkeistöä. | ||
Laulu on merkitty [[Laululupa]]-kirjaan alaotsikolla "The World Song". | Laulu on merkitty [[Laululupa]]-kirjaan alaotsikolla "The World Song". | ||
Sibeliuksen sävel löytyy teoksesta "Laulava kansa", Valistus 1944, laulu numero 243. | Sibeliuksen sävel löytyy esimerkiksi teoksesta "Laulava kansa", Valistus 1944, laulu numero 243. | ||
==Historiaa== | ==Historiaa== | ||
[[Helsingin Metsänkävijät|Helsingin Metsänkävijöiden]] perustaja, [[Ilmari Vainio|Ilmari "Iso-Hukka" Vainio]] pyysi Jalmari Finneä kirjoittamaan sanat Metsänkävijöiden kunniamarssiin. Finne puolestaan pyysi säveltäjäksi Jean Sibeliuksen. Partiomarssi on merkitty Sibeliuksen teokseksi opusnumerolla 91b. | [[Helsingin Metsänkävijät|Helsingin Metsänkävijöiden]] perustaja, [[Ilmari Vainio|Ilmari "Iso-Hukka" Vainio]] pyysi Jalmari Finneä kirjoittamaan sanat Metsänkävijöiden kunniamarssiin. Finne puolestaan pyysi säveltäjäksi Jean Sibeliuksen. Partiomarssi on merkitty Sibeliuksen teokseksi opusnumerolla 91b. | ||
Laulun ruotsinkielinen teksti on tunnetun suomenruotsalaisen runoilijan, Bertel Gripenbergin (1878–1947) kääntämä. | Laulun ruotsinkielinen teksti on tunnetun suomenruotsalaisen runoilijan, Bertel Gripenbergin (1878–1947)<ref>[http://sv.wikipedia.org/wiki/Bertel_Gripenberg http://sv.wikipedia.org/wiki/Bertel_Gripenberg], luettu 12.2.2007</ref> kääntämä. | ||
Myöhemmin tämä "mänkijöille" tehty laulu "adoptoitiin" Suomen partiopoikien yhteiseksi marssiksi. | Myöhemmin tämä "mänkijöille" tehty laulu "adoptoitiin" Suomen partiopoikien yhteiseksi marssiksi. | ||
| Rivi 21: | Rivi 21: | ||
==Maailman partiotyttöjen marssi== | ==Maailman partiotyttöjen marssi== | ||
Suomenkieliset sanat kirjoitti Aale Tynni. Laulukirjoissa laulu merkitään myös nimellä "Tie selvä on". Mainittakoon, että partiotytöille tämä laulu oli (ja on edelleenkin, ainakin periaatteessa) kansainvälisen partiotyttöliikkeen marssi. Kansallisilla liitoilla oli omat marssinsa, Suomessa mm. [[Suomen Partiotyttöjärjestön marssi]], [[Suomalaisen Partiotyttöliiton marssi]], [[Suomen Sinisten Partiotyttöjen marssi]] ja [[Suomen Vapaan Partioryhmän Tyttöliiton marssi]]. | Suomenkieliset sanat kirjoitti Aale Tynni (1913-1997)<ref>[http://fi.wikipedia.org/wiki/Aale_Tynni http://fi.wikipedia.org/wiki/Aale_Tynni] luettu 12.2.2007</ref>. Laulukirjoissa laulu merkitään myös nimellä "Tie selvä on". Mainittakoon, että partiotytöille tämä laulu oli (ja on edelleenkin, ainakin periaatteessa) kansainvälisen partiotyttöliikkeen marssi. Kansallisilla liitoilla oli omat marssinsa, Suomessa mm. [[Suomen Partiotyttöjärjestön marssi]], [[Suomalaisen Partiotyttöliiton marssi]], [[Suomen Sinisten Partiotyttöjen marssi]] ja [[Suomen Vapaan Partioryhmän Tyttöliiton marssi]]. | ||
Maailman partiotyttöjen marssi otettiin käyttöön [[WAGGGS]]:n 13. [[WAGGGS_Maailmankonferenssi|Maailmankonferenssi]]ssa, joka pidettiin Oxfordissa, Englannissa, vuonna [[1950]]. | Maailman partiotyttöjen marssi otettiin käyttöön [[WAGGGS]]:n 13. [[WAGGGS_Maailmankonferenssi|Maailmankonferenssi]]ssa, joka pidettiin Oxfordissa, Englannissa, vuonna [[1950]]. | ||
| Rivi 32: | Rivi 32: | ||
Sanat löytyvät [[Olarin Eräkotkat|OEK]]:n [[Lauluja]]-teoksesta, sivu 8 | Sanat löytyvät [[Olarin Eräkotkat|OEK]]:n [[Lauluja]]-teoksesta, sivu 8 | ||
Englanninkieliset sanat kirjoitti Gavin Ewart (1916-1995), ja ne julkaistiin vuonna [[1952]]. Laulu tunnetaan myös nimellä "the World Song". Säkeistöt alkavat seuraavasti: | Englanninkieliset sanat kirjoitti Gavin Ewart (1916-1995)<ref>[http://www.ewart.org/People/Gavin.htm http://www.ewart.org/People/Gavin.htm], luettu 12.2.2007 [http://en.wikipedia.org/wiki/Gavin_Ewart http://en.wikipedia.org/wiki/Gavin_Ewart], luettu 12.2.2007</ref>, ja ne julkaistiin vuonna [[1952]]. Laulu tunnetaan myös nimellä "the World Song". Säkeistöt alkavat seuraavasti: | ||
:1 "Our way is clear as we march on..." | :1 "Our way is clear as we march on..." | ||
| Rivi 54: | Rivi 54: | ||
Myös muita laulutapoja on. Esimerkiksi [[Vartiovuoren Tytöt]] laulavat [http://www.varty.fi/index.php?ryhma=1&sivu=62 www- sivujensa] mukaan kolme säkeistöä "poikien" ja kaksi "tyttöjen" marssista. | Myös muita laulutapoja on. Esimerkiksi [[Vartiovuoren Tytöt]] laulavat [http://www.varty.fi/index.php?ryhma=1&sivu=62 www- sivujensa] mukaan kolme säkeistöä "poikien" ja kaksi "tyttöjen" marssista. | ||
==Viitteet== | |||
<references/> | |||
| Rivi 60: | Rivi 63: | ||
* Viitteet YLE:n arkistossa: http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/kappale.php?Id=Partiomarssi | * Viitteet YLE:n arkistossa: http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/kappale.php?Id=Partiomarssi | ||
* Sanat englanniksi ("the World Song"): http://gsdtc.org/whatisgs.htm | * Sanat englanniksi ("the World Song"): http://gsdtc.org/whatisgs.htm | ||
* http://www.scoutinfo.dk/icforum/song.htm | * Sanat suomeksi ja englanniksi: [http://www.scoutinfo.dk/icforum/song.htm http://www.scoutinfo.dk/icforum/song.htm] | ||
* Laulun 1. säkeistö laulettuna englanniksi http://www.girlscouts.org/who_we_are/global/wagggs/world_song.asp | * Laulun 1. säkeistö laulettuna englanniksi http://www.girlscouts.org/who_we_are/global/wagggs/world_song.asp | ||
* Jean Sibelius: http://www.sibelius.fi/ | * Jean Sibelius: http://www.sibelius.fi/ | ||
[[Luokka:Laulut]] | [[Luokka:Laulut]] | ||
[[Luokka:Historia]] | [[Luokka:Historia]] | ||
Versio 12. helmikuuta 2007 kello 08.32
Partiomarssin, tai Partiolaisten marssin, niin kuin sitä aiemmin kutsuttiin, on säveltänyt Jean Sibelius. Partiomarssin alkuperäiseen versioon kirjoitti Jalmari Finne (1874-1938)[1] kolme säkeistöä.
Laulu on merkitty Laululupa-kirjaan alaotsikolla "The World Song".
Sibeliuksen sävel löytyy esimerkiksi teoksesta "Laulava kansa", Valistus 1944, laulu numero 243.
Historiaa
Helsingin Metsänkävijöiden perustaja, Ilmari "Iso-Hukka" Vainio pyysi Jalmari Finneä kirjoittamaan sanat Metsänkävijöiden kunniamarssiin. Finne puolestaan pyysi säveltäjäksi Jean Sibeliuksen. Partiomarssi on merkitty Sibeliuksen teokseksi opusnumerolla 91b.
Laulun ruotsinkielinen teksti on tunnetun suomenruotsalaisen runoilijan, Bertel Gripenbergin (1878–1947)[2] kääntämä.
Myöhemmin tämä "mänkijöille" tehty laulu "adoptoitiin" Suomen partiopoikien yhteiseksi marssiksi.
Partiolaisten marssi
- 1. "Kun usko puhdas, säihkyvä on..."
- 2. "Ja täysi, raikas rakkaus luo..."
- 3. "Vain toivo, voima taivahinen..."
Sanat löytyvät OEK:n Lauluja-teoksesta, sivu 8
Maailman partiotyttöjen marssi
Suomenkieliset sanat kirjoitti Aale Tynni (1913-1997)[3]. Laulukirjoissa laulu merkitään myös nimellä "Tie selvä on". Mainittakoon, että partiotytöille tämä laulu oli (ja on edelleenkin, ainakin periaatteessa) kansainvälisen partiotyttöliikkeen marssi. Kansallisilla liitoilla oli omat marssinsa, Suomessa mm. Suomen Partiotyttöjärjestön marssi, Suomalaisen Partiotyttöliiton marssi, Suomen Sinisten Partiotyttöjen marssi ja Suomen Vapaan Partioryhmän Tyttöliiton marssi.
Maailman partiotyttöjen marssi otettiin käyttöön WAGGGS:n 13. Maailmankonferenssissa, joka pidettiin Oxfordissa, Englannissa, vuonna 1950.
Aale Tynnin suomenkieliset sanat:
- 1 "Tie selvä on, ja marssi soi..."
- 2 "Ken puoltaa totta, oikeaa..."
Sanat löytyvät OEK:n Lauluja-teoksesta, sivu 8
Englanninkieliset sanat kirjoitti Gavin Ewart (1916-1995)[4], ja ne julkaistiin vuonna 1952. Laulu tunnetaan myös nimellä "the World Song". Säkeistöt alkavat seuraavasti:
- 1 "Our way is clear as we march on..."
- 2 "All those who loved the true and good..."
Sanat ovat ainakin Laulajatyttö-laulukirjassa, laulu nro 67 ja www- sivulla [1].
Tuntemattoman kirjoittajan ruotsinkieliset säkeistöt alkavat puolestaan seuraavasti:
- 1 "Klar lägger vägen som vi går..."
- 2 "Ja må vi söka likna dem som lytt vad löftet bjöd..."
Partiomarssi nykyään
Nykymuodossa säkeistöt lauletaan yhdistäen Aale Tynnin "tyttöjen" ja Jalmari Finnen "poikien" laulusta ensimmäiset säkeistöt. Laulu on käytössä Suomen Partiolaisten yhteisenä marssina. Säkeistöt alkavat siis seuraavasti:
- 1. "Tie selvä on, ja marssi soi..." (Aale Tynni)
- 2. "Kun usko puhdas, säihkyvä on..." (Jalmari Finne)
Sanat löytyvät näin järjestettynä ainakin Laululupa-laulukirjasta, laulu nro 261. Tätä voitaneen pitää Suomen Partiolaiset ry:n virallisena muotona.
Myös muita laulutapoja on. Esimerkiksi Vartiovuoren Tytöt laulavat www- sivujensa mukaan kolme säkeistöä "poikien" ja kaksi "tyttöjen" marssista.
Viitteet
- ↑ http://www.protsv.fi/ths/finne/jfinne.htm, luettu 12.2.2007
- ↑ http://sv.wikipedia.org/wiki/Bertel_Gripenberg, luettu 12.2.2007
- ↑ http://fi.wikipedia.org/wiki/Aale_Tynni luettu 12.2.2007
- ↑ http://www.ewart.org/People/Gavin.htm, luettu 12.2.2007 http://en.wikipedia.org/wiki/Gavin_Ewart, luettu 12.2.2007
Tietoa muualla
- Finnen sanat kokonaisuutena ja melodia midi-tiedostona: jnuotion sivut tai Järeän sivut
- Viitteet YLE:n arkistossa: http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/kappale.php?Id=Partiomarssi
- Sanat englanniksi ("the World Song"): http://gsdtc.org/whatisgs.htm
- Sanat suomeksi ja englanniksi: http://www.scoutinfo.dk/icforum/song.htm
- Laulun 1. säkeistö laulettuna englanniksi http://www.girlscouts.org/who_we_are/global/wagggs/world_song.asp
- Jean Sibelius: http://www.sibelius.fi/