Ero sivun ”Partiomarssi” versioiden välillä

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(L)
p (muotoilu)
Rivi 8: Rivi 8:
[[Helsingin Metsänkävijät|Helsingin Metsänkävijöiden]] perustaja, [[Ilmari Vainio|Ilmari "Iso-Hukka" Vainio]] pyysi Jalmari Finneä kirjoittamaan sanat Metsänkävijöiden kunniamarssiin. Finne itse pyysi säveltäjäksi Jean Sibeliuksen. Se on merkitty Sibeliuksen teokseksi opusnumerolla 91b.
[[Helsingin Metsänkävijät|Helsingin Metsänkävijöiden]] perustaja, [[Ilmari Vainio|Ilmari "Iso-Hukka" Vainio]] pyysi Jalmari Finneä kirjoittamaan sanat Metsänkävijöiden kunniamarssiin. Finne itse pyysi säveltäjäksi Jean Sibeliuksen. Se on merkitty Sibeliuksen teokseksi opusnumerolla 91b.


Laulun ruotsinkielinen teksti on tunnetun suomenruotsalaisen runoilijan, Bertel Gripenbergin (1878-1947) kääntämä.
Laulun ruotsinkielinen teksti on tunnetun suomenruotsalaisen runoilijan, Bertel Gripenbergin (1878–1947) kääntämä.


Myöhemmin tämä "mänkijöille" tehty laulu "adoptoitiin" Suomen partiopoikien yhteiseksi marssiksi.
Myöhemmin tämä "mänkijöille" tehty laulu "adoptoitiin" Suomen partiopoikien yhteiseksi marssiksi.
Rivi 18: Rivi 18:
:3. "Vain toivo, voima taivahinen..."
:3. "Vain toivo, voima taivahinen..."


Sanat löytyvät [[Lauluja|OEK:n "Lauluja"]]- teoksesta, sivu 8
Sanat löytyvät [[Lauluja|OEK:n Lauluja]]-teoksesta, sivu 8


==Maailman partiotyttöjen marssi==
==Maailman partiotyttöjen marssi==
Rivi 30: Rivi 30:
:2 "Ken puoltaa totta, oikeaa..."
:2 "Ken puoltaa totta, oikeaa..."


Sanat löytyvät [[Lauluja|OEK:n "Lauluja"]]- teoksesta, sivu 8
Sanat löytyvät [[Lauluja|OEK:n Lauluja]]-teoksesta, sivu 8


Englanninkieliset sanat kirjoitti Gavin Ewart, ja ne julkaistiin vuonna [[1952]]. Ne alkavat seuraavasti:
Englanninkieliset sanat kirjoitti Gavin Ewart, ja ne julkaistiin vuonna [[1952]]. Ne alkavat seuraavasti:
Rivi 37: Rivi 37:
:2 "All those who loved the true and good..."
:2 "All those who loved the true and good..."


Sanat ovat ainakin [[Laulajatyttö]]- laulukirjassa, laulu nro 67.
Sanat ovat ainakin [[Laulajatyttö]]-laulukirjassa, laulu nro 67.


Tuntemattoman kirjoittajan ruotsinkieliset säkeistöt alkavat puolestaan seuraavasti:
Tuntemattoman kirjoittajan ruotsinkieliset säkeistöt alkavat puolestaan seuraavasti:
Rivi 51: Rivi 51:
:2. "Kun usko puhdas, säihkyvä on..."
:2. "Kun usko puhdas, säihkyvä on..."


Sanat löytyvät ainakin "[[Laululupa]]"- laulukirjasta, laulu nro 261.
Sanat löytyvät ainakin [[Laululupa]]-laulukirjasta, laulu nro 261.


Myös muita laulutapoja on. Esim. [[Vartiovuoren Tytöt]] laulavat kolme säkeistöä "poikien" ja kaksi "tyttöjen" marssista.
Myös muita laulutapoja on. Esimerkiksi [[Vartiovuoren Tytöt]] laulavat kolme säkeistöä "poikien" ja kaksi "tyttöjen" marssista.


==Tietoa muualla==
==Tietoa muualla==

Versio 10. tammikuuta 2007 kello 16.37

Partiomarssin, tai Partiolaisten marssin, niin kuin sitä aiemmin kutsuttiin, on säveltänyt Jean Sibelius. Partiomarssin alkuperäiseen versioon kirjoitti Jalmari Finne kolme säkeistöä.

Laulu on merkitty "Laululupa"- kirjaan alaotsikolla "The World Song".

Sibeliuksen sävel löytyvät teoksesta "Laulava kansa", Valistus 1944, laulu numero 243.

Historiaa

Helsingin Metsänkävijöiden perustaja, Ilmari "Iso-Hukka" Vainio pyysi Jalmari Finneä kirjoittamaan sanat Metsänkävijöiden kunniamarssiin. Finne itse pyysi säveltäjäksi Jean Sibeliuksen. Se on merkitty Sibeliuksen teokseksi opusnumerolla 91b.

Laulun ruotsinkielinen teksti on tunnetun suomenruotsalaisen runoilijan, Bertel Gripenbergin (1878–1947) kääntämä.

Myöhemmin tämä "mänkijöille" tehty laulu "adoptoitiin" Suomen partiopoikien yhteiseksi marssiksi.

Partiolaisten marssi

1. "Kun usko puhdas, säihkyvä on..."
2. "Ja täysi, raikas rakkaus luo..."
3. "Vain toivo, voima taivahinen..."

Sanat löytyvät OEK:n Lauluja-teoksesta, sivu 8

Maailman partiotyttöjen marssi

Suomenkieliset sanat kirjoitti Aale Tynni. Laulukirjoissa laulu merkitään myös nimellä "Tie selvä on". Mainittakoon, että partiotytöille tämä laulu oli kansainvälisen partiotyttöliikkeen marssi. Kansallisilla liitoilla oli omat marssinsa, mm. Suomen Partiotyttöjärjestön marssi, Suomalaisen Partiotyttöliiton marssi, Suomen Sinisten Partiotyttöjen marssi ja Suomen Vapaan Partioryhmän Tyttöliiton marssi.

Laulu otettiin käyttöön 13. Maailmankonferenssissa, joka pidettiin Oxfordissa, Englannissa, vuonna 1950.

Aale Tynnin suomenkieliset sanat:

1 "Tie selvä on, ja marssi soi..."
2 "Ken puoltaa totta, oikeaa..."

Sanat löytyvät OEK:n Lauluja-teoksesta, sivu 8

Englanninkieliset sanat kirjoitti Gavin Ewart, ja ne julkaistiin vuonna 1952. Ne alkavat seuraavasti:

1 "Our way is clear as we march on..."
2 "All those who loved the true and good..."

Sanat ovat ainakin Laulajatyttö-laulukirjassa, laulu nro 67.

Tuntemattoman kirjoittajan ruotsinkieliset säkeistöt alkavat puolestaan seuraavasti:

1 "Klar lägger vägen som vi går..."
2 "Ja må vi söka likna dem som lytt vad löftet bjöd..."

Partiomarssi nykyään

Nykymuodossa säkeistöt lauletaan yhdistäen Aale Tynnin "tyttöjen" ja Jalmari Finnen "poikien" laulusta ensimmäiset säkeistöt. Laulu on käytössä Suomen Partiolaisten yhteisenä marssina. Säkeistöt alkavat siis seuraavasti:

1. "Tie selvä on, ja marssi soi..."
2. "Kun usko puhdas, säihkyvä on..."

Sanat löytyvät ainakin Laululupa-laulukirjasta, laulu nro 261.

Myös muita laulutapoja on. Esimerkiksi Vartiovuoren Tytöt laulavat kolme säkeistöä "poikien" ja kaksi "tyttöjen" marssista.

Tietoa muualla