Ero sivun ”August Walari” versioiden välillä

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
pEi muokkausyhteenvetoa
p (kielipolice)
Rivi 16: Rivi 16:
|}
|}


Virolais syntyinen August Wolrat, joka myöhemin suomensi nimensä Walariksi, oli heimoveljenä hankimassa suomelle itsenäisyyttä ja jäi sille tielle asettuen riihimäelle asumaan. [[1918]] Hänet pyydettiin vuotta aikaisemmin perustetun [[Riihimäen Eräpoikien]] johtajaksi, johonka hän myös suostui. Hän toimikin Eräpoikien johtajana aina vuoteen [[1928]] asti jonka jälkeen hän muutti kirjakauppiaaksi Turenkiin ja sielä hän pääsi johtamaan [[Janakkalan Ilvekset|Janakkalan Ilvesten]] toimintaa. Tässä lippukunnassa hän toimikin [[lippukunnanjohtaja]]na aina vuoteen [[1963]] asti. Aku-Setä vaikutti suomalaisessa partiotoiminnassa aina [[1920]] luvulta alkaen [[1970]] luvulle asti. Toimien jo 1920 luvulla monissa valtakunnallisissa tehtävissä. Hän muun muossa suunnitteli ja johti itse partiolaisten matkan viroon [[1921]] johon osallistu 330 partiolaista,
Virolaissyntyinen August Wolrat, joka myöhemin suomensi nimensä Walariksi, oli heimoveljenä hankimassa Suomelle itsenäisyyttä ja jäi sille tielle asettuen Riihimäelle asumaan. Vuonna [[1918]] hänet pyydettiin vuotta aikaisemmin perustetun [[Riihimäen Eräpoikien]] johtajaksi. Aku-Setä toimi Eräpoikien johtajana aina vuoteen [[1928]] asti, jonka jälkeen hän muutti kirjakauppiaaksi Turenkiin. Sielä hän pääsi johtamaan [[Janakkalan Ilvekset|Janakkalan Ilvesten]] toimintaa. Janakkalan Ilvekset-lippukunnassa hän toimi [[lippukunnanjohtaja]]na aina vuoteen [[1963]] asti.  


Hän oli monessa asiassa uranuurtaja ja hänen aloitteestaan perustettiin [[Hämeen Partiopiiri]], jonka johtajanakin hän toimi myöhemmin. Kun tyttöjen ja poikien toiminta rupesi jakaantumaan erilleen toisistaan oli Aku-Setä todennut [[Anni Collan]]ille joka oli tunttu "vanhapiika", että: "Kuule Anni Hyvä, ei me pojat olla syypäitä siihen, ettei sinun osallesi ole vielä tullut yhtäkään poikaa."
Aku-Setä vaikutti suomalaisessa partiotoiminnassa aina [[1920]]-luvulta alkaen [[1970]]-luvulle asti. Hän toimi jo 1920-luvulla monissa valtakunnallisissa tehtävissä. Hän muun muassa suunnitteli ja johti itse 330 partiolaisten matkan Viroon vuonna [[1921]].


Aku-Sedän muistiinpanojen pohjalta hän ja [[Verneri Louhivuori]] tekivät yhdessä kirjan: "[[Partiopoikien opas]]" joka julkaistiin vuonna [[1922]].
Aku-Setä oli monessa asiassa uranuurtaja ja hänen aloitteestaan perustettiin [[Hämeen Partiopiiri]], jonka johtajana hän toimi myöhemmin. Kun tyttöjen ja poikien toiminta rupesi jakaantumaan erilleen toisistaan, oli Aku-Setä todennut tutulle "vanhallepiialle" [[Anni Collan]]ille: "Kuule Anni Hyvä, ei me pojat olla syypäitä siihen, ettei sinun osallesi ole vielä tullut yhtäkään poikaa."


Aku-Setä oli myös ensimmäinen [[Gilwell-kurssi]]n suorittanut hämäläinen. Ja hän piti muutenkin koulutusta tärkeänä osana partiota. Hänen [[Hämeen Partiolaiset|Hämeen Partiolaisille]] testamentanneella omaisuudella rakenettiin [[Lapinhäme|Lapinhämeeseen]] akunmökki.
Aku-Sedän muistiinpanojen pohjalta hän ja [[Verneri Louhivuori]] tekivät yhdessä kirjan: "[[Partiopoikien opas]]", joka julkaistiin vuonna [[1922]].
 
Aku-Setä oli ensimmäinen [[Gilwell-kurssi]]n suorittanut hämäläinen ja hän piti koulutusta tärkeänä osana partiota. Hänen [[Hämeen Partiolaiset|Hämeen Partiolaisille]] testamenttaamalla omaisuudella rakenettiin [[Lapinhäme|Lapinhämeeseen]] Akun mökki.


==Tehtävät==
==Tehtävät==

Versio 8. kesäkuuta 2006 kello 19.38

August 'Aku-Setä' Walari
s. 1890 - k. 1975
Lippukunnat
Riihimäen Eräpojat
Janakkalan Ilvekset
Tärkeimmät tehtävät
Hämeen Partiopiiri:n Puheenjohtaja (1928 – 1932) (1936 - 1941)

Virolaissyntyinen August Wolrat, joka myöhemin suomensi nimensä Walariksi, oli heimoveljenä hankimassa Suomelle itsenäisyyttä ja jäi sille tielle asettuen Riihimäelle asumaan. Vuonna 1918 hänet pyydettiin vuotta aikaisemmin perustetun Riihimäen Eräpoikien johtajaksi. Aku-Setä toimi Eräpoikien johtajana aina vuoteen 1928 asti, jonka jälkeen hän muutti kirjakauppiaaksi Turenkiin. Sielä hän pääsi johtamaan Janakkalan Ilvesten toimintaa. Janakkalan Ilvekset-lippukunnassa hän toimi lippukunnanjohtajana aina vuoteen 1963 asti.

Aku-Setä vaikutti suomalaisessa partiotoiminnassa aina 1920-luvulta alkaen 1970-luvulle asti. Hän toimi jo 1920-luvulla monissa valtakunnallisissa tehtävissä. Hän muun muassa suunnitteli ja johti itse 330 partiolaisten matkan Viroon vuonna 1921.

Aku-Setä oli monessa asiassa uranuurtaja ja hänen aloitteestaan perustettiin Hämeen Partiopiiri, jonka johtajana hän toimi myöhemmin. Kun tyttöjen ja poikien toiminta rupesi jakaantumaan erilleen toisistaan, oli Aku-Setä todennut tutulle "vanhallepiialle" Anni Collanille: "Kuule Anni Hyvä, ei me pojat olla syypäitä siihen, ettei sinun osallesi ole vielä tullut yhtäkään poikaa."

Aku-Sedän muistiinpanojen pohjalta hän ja Verneri Louhivuori tekivät yhdessä kirjan: "Partiopoikien opas", joka julkaistiin vuonna 1922.

Aku-Setä oli ensimmäinen Gilwell-kurssin suorittanut hämäläinen ja hän piti koulutusta tärkeänä osana partiota. Hänen Hämeen Partiolaisille testamenttaamalla omaisuudella rakenettiin Lapinhämeeseen Akun mökki.

Tehtävät

Kunnianosoitukset