Ero sivun ”August Walari” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 16: | Rivi 16: | ||
|} | |} | ||
Virolais syntyinen August Wolrat, joka myöhemin suomensi nimensä Walariksi, oli heimoveljenä hankimassa suomelle itsenäisyyttä ja jäi sille tielle asettuen riihimäelle asumaan. 1918 Hänet pyydettiin vuotta aikaisemmin perustetun | Virolais syntyinen August Wolrat, joka myöhemin suomensi nimensä Walariksi, oli heimoveljenä hankimassa suomelle itsenäisyyttä ja jäi sille tielle asettuen riihimäelle asumaan. [[1918]] Hänet pyydettiin vuotta aikaisemmin perustetun [[Riihimäen Eräpoikien]] johtajaksi, johonka hän myös suostui. Hän toimikin Eräpoikien johtajana aina vuoteen [[1928]] asti jonka jälkeen hän muutti kirjakauppiaaksi Turenkiin ja sielä hän pääsi johtamaan [[Janakkalan Ilvekset|Janakkalan Ilvesten]] toimintaa. Tässä lippukunnassa hän toimikin [[lippukunnanjohtaja]]na aina vuoteen [[1963]] asti. Aku-Setä vaikutti suomalaisessa partiotoiminnassa aina [[1920]] luvulta alkaen [[1970]] luvulle asti. Toimien jo 1920 luvulla monissa valtakunnallisissa tehtävissä. Hän muun muossa suunnitteli ja johti itse partiolaisten matkan viroon [[1921]] johon osallistu 330 partiolaista, | ||
Hän oli monessa asiassa uranuurtaja ja hänen aloitteestaan perustettiin [[Hämeen Partiopiiri]], jonka johtajanakin hän toimi myöhemmin. Kun tyttöjen ja poikien toiminta rupesi jakaantumaan erilleen toisistaan oli Aku- | Hän oli monessa asiassa uranuurtaja ja hänen aloitteestaan perustettiin [[Hämeen Partiopiiri]], jonka johtajanakin hän toimi myöhemmin. Kun tyttöjen ja poikien toiminta rupesi jakaantumaan erilleen toisistaan oli Aku-Setä todennut [[Anni Collan]]ille joka oli tunttu "vanhapiika", että: "Kuule Anni Hyvä, ei me pojat olla syypäitä siihen, ettei sinun osallesi ole vielä tullut yhtäkään poikaa." | ||
Aku-Sedän muistiinpanojen pohjalta hän ja Verneri Louhivuori tekivät yhdessä kirjan: "Partiopoikien opas" joka julkaistiin vuonna 1922. | Aku-Sedän muistiinpanojen pohjalta hän ja [[Verneri Louhivuori]] tekivät yhdessä kirjan: "[[Partiopoikien opas]]" joka julkaistiin vuonna [[1922]]. | ||
Aku-Setä oli myös ensimmäinen Gilwell- | Aku-Setä oli myös ensimmäinen [[Gilwell-kurssi]]n suorittanut hämäläinen. Ja hän piti muutenkin koulutusta tärkeänä osana partiota. Hänen [[Hämeen Partiolaiset|Hämeen Partiolaisille]] testamentanneella omaisuudella rakenettiin [[Lapinhäme|Lapinhämeeseen]] akunmökki. | ||
==Tehtävät== | ==Tehtävät== | ||
Versio 8. kesäkuuta 2006 kello 18.09
| August 'Aku-Setä' Walari | |
| s. 1890 - k. 1975 | |
| Lippukunnat | |
| Riihimäen Eräpojat | |
| Janakkalan Ilvekset | |
| Tärkeimmät tehtävät | |
| Hämeen Partiopiiri:n Puheenjohtaja (1928 – 1932) (1936 - 1941) | |
Virolais syntyinen August Wolrat, joka myöhemin suomensi nimensä Walariksi, oli heimoveljenä hankimassa suomelle itsenäisyyttä ja jäi sille tielle asettuen riihimäelle asumaan. 1918 Hänet pyydettiin vuotta aikaisemmin perustetun Riihimäen Eräpoikien johtajaksi, johonka hän myös suostui. Hän toimikin Eräpoikien johtajana aina vuoteen 1928 asti jonka jälkeen hän muutti kirjakauppiaaksi Turenkiin ja sielä hän pääsi johtamaan Janakkalan Ilvesten toimintaa. Tässä lippukunnassa hän toimikin lippukunnanjohtajana aina vuoteen 1963 asti. Aku-Setä vaikutti suomalaisessa partiotoiminnassa aina 1920 luvulta alkaen 1970 luvulle asti. Toimien jo 1920 luvulla monissa valtakunnallisissa tehtävissä. Hän muun muossa suunnitteli ja johti itse partiolaisten matkan viroon 1921 johon osallistu 330 partiolaista,
Hän oli monessa asiassa uranuurtaja ja hänen aloitteestaan perustettiin Hämeen Partiopiiri, jonka johtajanakin hän toimi myöhemmin. Kun tyttöjen ja poikien toiminta rupesi jakaantumaan erilleen toisistaan oli Aku-Setä todennut Anni Collanille joka oli tunttu "vanhapiika", että: "Kuule Anni Hyvä, ei me pojat olla syypäitä siihen, ettei sinun osallesi ole vielä tullut yhtäkään poikaa."
Aku-Sedän muistiinpanojen pohjalta hän ja Verneri Louhivuori tekivät yhdessä kirjan: "Partiopoikien opas" joka julkaistiin vuonna 1922.
Aku-Setä oli myös ensimmäinen Gilwell-kurssin suorittanut hämäläinen. Ja hän piti muutenkin koulutusta tärkeänä osana partiota. Hänen Hämeen Partiolaisille testamentanneella omaisuudella rakenettiin Lapinhämeeseen akunmökki.
Tehtävät
- 1921-1924 ja 1926 Suomen partioliiton johtokunnanjäsen
- 1921-1927 Partio lehdentoimituskunnassa
- 1928-1932 Hämeen Partiopiirin johtaja
- 1936-1941 Hämeen Partiopiirin johtaja
- 1941-1965 Hämeen Partiopoikien piiritoimikunnassa
- + lukuisia valtakunnallisia tehtävi 1920-luvulta lähtien
Kunnianosoitukset
- Hämeen Partiopojat Kunniajäsen