Carl Gustaf Emil Mannerheim
| C.G.E Mannerheim | |
| s. 4.6.1867 - k. 27.1.1951 | |
| Tärkeimmät tehtävät | |
| Suomen Marsalkka, Presidentti | |
| Suomen Partioliiton ensimmäinen kunniapartiolainen | |
| Kuva | |
 | |
Carl Gustaf Emil Mannerheim oli Suomen itsenäisyyden kolmen ensimmäisen vuosikymmenen yksi vaikuttavimmista hahmoista. Hän saavutti jo eläessään suurmiehen maineen.
C.G.E syntyi Askaisten Louhisaaren kartanossa 4. kesäkuuta 1867. Hänen syntymäpäiväänsä ajoitettu puolustusvoimien lippujuhla on yleinen liputuspäivä.
Mannerheimin merkkipäivät olivat näkyviä juhlatilaisuuksia, varsinkin 70-vuotispäivä 1937 ja 75-vuotispäivä 1942.
Hän kuoli yöllä 27.1.1951 Lausannessa Sveitsissä, 28.1 Suomen aikaa. Hänet haudattiin juhlallisesti Helsingin Hietaniemeen sankarihautausmaan keskelle.
Mannerheim ja partioliike
Mannerheim arvosti partiolaisten ritarillisuuden ja uhrautuvaisuuden ihanteita ja katsoi, että nämä ihanteet auttaisivat näitä "voittamaan vähempiosaisia veljiään jalon ja kauniin palvelukseen".
Hän lahjoitti 15.2.1920 partiolaisille Mannerheim-soljen jaettavaksi ansiomerkkinä. Soljen suunnitteli Akseli Gallen-Kallela. Mannerheim oli itse myös usein jakamassa nimikkosolkeaan. Näin ainakin vuonna 1935 Kaartin maneesissa pidetyssä juhlassa.
Mannerheim pysyi partioliikkeen tukijana, ollen mm. vastaanottamassa Yrjönpäivän paraatia (ainakin vuonna 1925). Vuonna 1936 hänet valittiin Suomen Partiopoikien kunniapuheenjohtajaksi.
Partiolaiset puolestaan osallistuivat jo vuonna 1919 lippujuhlaparaatiin ja olivat 11000 nuoren voimin vuonna 1951 näkyvästi mukana Mannerheimin hautajaisissa.
Kunnianosoitukset
- 16.8.1919 alkaen Suomen Partioliiton ensimmäinen kunniapartiolainen
- 1937 Kultajoutsen
- Lisäksi useita Venäjän Tsaarikunnan ansiomerkkejä, Suomen ritarikuntienmerkkejä, Saksan valtakunnan ansiomerkkejä sekä lukuisia suomalaisetn yhdistysten ja yhteisöjen merkkejä. viralliset ansio- ja kunniamerkit